tiistai 13. elokuuta 2013

Creeta, Hania 4.-11.8.

Jassas !
Viime viikon vietinkin Creetan auringon alla ja eilen illemmalla saavuin takasin suomeen. Blogista ollu siis vähän taukoa matkan takia. Sen lisäks mun kännykkä sanoo itsensä aina irti suomesta pois mentäessä, enkä saa kehenkään yhteyttä tai kukaan ei saa muhun, paskaa.... Mutta ehkä teki ihan hyvää olla vähä aikaa kokonaan ilman puhelinta, vaikka se vaikealta tuntuukin. Oltiin siis Kreetalla Haniassa viikon, tai oikeastaan sen läheisyydessä olevassa Kato Staloksessa, suoraa tietä pääs sitten kävellen Agia Marinaan sekä Plataniakseen, jos noi paikat nyt edes mitään sanoo, haha. Matkalla oli mukana äitini ja toinen isosiskoni Annukka, hotelli oli Creta Palm ja se oli tosi siisti, ei nähty yhtäkään torakkaa tai mitään muutakaan ötökkää koko reissun aikana! Yks pieni hyttynen oli huoneessa lähtöaamuna, haha!

 
DAY 01:
Aamulla puoli viideltä herätys ja nokka kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Meijän lento olikin etuajassa perillä Haniassa ja jouduttiin siksi venttaamaan meijän huonetta hotellilla. Huoneen saatua ja levittäytymisen jälkeen lähdettiin syömään, lentokoneen ateriat ei oo tunnetusti mitään päätä huimaavia ja nälkä oli siis hirmunen! Päädyttiinkin sitten lähellä olevaan Italialaiseen rantaraflaan. Eka päivä menikin siinä sitten uidessa, ihmetellessä ja kattelessa ympäriinsä, mutta mentiin ajoissa nukkumaan, koska kuolemanväsymys!
 
DAY 02:
Mielettömän aamupalan jälkeen suunnattiin heti rannalle ottamaan arskaa, oli ihanaa päästä pitkästä aikaa rannalle lekottelemaan, kuuntelemaan aaltojen kohinaa, tuntemaan lämmön iholla ja pulahtamaan virkistävään mereen! Annukan saldona olikin jäätävä palaminen, mutta se olikin niin kalkkuna sinne lähtiessä että huh! Siitä päivästä lähtien hän saikin lempinimen: Crabby. Illemmalla käveltiin hotellilta Plataniakseen asti, eli sellaset 5-6 km, käytiin syömässä ja ostin itelleni maailman ihanimman värisen luomivärin, siit tuli nyt ehdottomasti mun lemppari! Se on sellanen kultasen pronssin värinen, vaikea selittää...
....Koska kaikki ei voi olla aina hyvin, edes lomalla kerron mielestäni erittäin ärsyttävän asian: Oltiin kävelty valehtelematta yli 12km siinä +33'C, mulla kauheet rakot molemmissa jaloissa, rakko räjähtämispisteessä ja väsytti ihan mielettömästi. Päätettiin mennä Plataniakselta takaisin hotelliin bussilla, joka jäisi about 8m päähän. Istutaan vihdoin bussissa ja kohta pääsisi makoilemaa sänkyyn, no, eiköhän rakas siskoni päätä hypätä bussista ulos ihan yhtäkkiä ja me seurataan perässä hyvin hämmentyneinä. Jään suu auki tuijottamaan Annukkaa ja oon ihan sanaton, ja niin raivoissani!!! Alan huutaa Annukalle ihan hulluna että mitäs helvettiä hän tekee, sisko tokasee: "täähän on ihan nurkan takana!" joo, 5km nurkan takana.... Voooi ----- sanon minä!
 
 
DAY 03:
Hania päivä. Kierreltiin pienissä turistikaupoissa, ihasteltiin Venetsialaista satamaa, käytiin syömässä, jne. Onnistuttiin löytämään varmaan Hanian ainoa Starbucks, sain heti jonku hepulin ku huomasin sen, sinne oli siis pakko päästä kahville! ...ainoo vaa ettei ne IKINÄ osaa kirjottaa mun nimeä oikein mukiin.. mitäs oon ollu tähä mennes ainaki: Anna, Anha, Hala, Hanu, Hana... En edes muista kaikkia. Tällä kertaa joku sai kuitenkin "Hanna"-nimestä vedettyä "Roxana"-nimen mun mukiin (eikä tavaaminen näköjään auttanut). Samalle nimlle tulee toinenkin kahvi, tähän mukiin se kirjottaa sit:
"Puxana", mitäss....
Haniasta takaisin hotellille päästyä ja siinä jonkun aikaa makoiltua mulle tuli kova halu päästä jonnekin vähän kävelemään, tai tekemään edes jotain! Annukka ja äitini molemmat luki kirjaa onneissaan sängyissään, vaikka kello oli vasta viisi ja ulkona paistoi aurinko. Mä turhauduin ja lähdin sitten yksin pois neljän seinän sisältä.. Ei tarvinnut kävellä kuin 10m kun mun sydän suli totaalisesti!!<3 Maailman suloisin pieni oranssi-valkoinen kissanpentu loikoili kahden pikkutytön läheisyydessä, pakkohan sitä oli mennä paijaamaan, ai että mikä suloisuus! Kävi ilmi, että pikkutytöt olivatkin suomalaisia myös, ja ruvettiin sitten jotain siinä juttelemaan. Hirvee selitys Pekka-nimisestä kissastaan ja ties mistä muusta.... nauroin :-D
   


DAY 04:
Aamu alko pienellä kinastelulla, mutta ennen aamupalaa mentiin moikkaamaan kisunpentua, joka pelasti sitten aamun. Miten voi olla vihanen, kun kattoo sen ilosta leikkimistä ja tuntee sen pienen sydämen sykkeen syliin nostaessa <3 Koko päivä oltiinkin rannalla loikoilemassa auringossa, ihan mielettömän lämmin oli ihan joka päivä, siinä +32'C se pyöri kokoajan, todellakin kelpas!
 
Meijän aika perus päivärytmi oli tää: aamulla herättiin 7:00-7:30 - aamupalalle, rannalle/kaupoille, hotellihuoneeseen, syömään, nukkumaan.
Tää oli kuitenkin yks niistä illoista, millon sain suostuteltua siskoni hotelliin illalla yksille. Ostettiin yhet breezerit ja juteltiin kaikennäköstä. Meijän jutut meni sit loppujenlopuks siihen, et otettiin järkyttäviä kuvia toisistamme ulkona olevan lampun ääressä,"kristallipallo"... et jos joku tarvitsee tai etsii kauhuelokuvaan kansikuvaa, voi multa näitä kyseisiä kuvia kysellä......
 
 
DAY 05: Markkinat
Mentiin aamutuimaan käymään Hainassa torstai-päivän markkinoilla, arvelinkin että tarjolla oli enimmäkseen kalaa, vihanneksia, hedelmiä, mausteita ja juustoja. Eli ihan paikallistenkin suosima juttu, halvalla olis kyllä kaikkea lähteny, olisko ollu 0,95€ kilo viinirypäleitä ja vaikka mitä muuta! Mua alko jostain syystä ahdistamaan pieneen tilaan änkeytyneet ihmiset...... oli vaa pakko päästä pois siitä tungoksesta johonkin väljempään tilaan. Matkalla onnistuttiin löytämään Hanian neljä järkvää kauppaa: Pull&Bear, Zara, Bershka ja no tietenkin unohdin jo sen neljännen kaupan nimen... Mukaan tarttui maastonvihreän värinen pitsipaita ja taivaallisen ihana maximekko superhalvalla! Ilta meni leppoisasti syödessä hyvää pizzaa jossain päin Plataniasta ja sen jälkeen sitten taas kiltisti tutimaan hotellihuoneeseen.
 

 
DAY 06: Voi apua
Lähes koko päivä meni taas rannalla makoillessa ja auringosta nauttiessa, mutta ilalla mentiin sitten taas syömään, Plataniakseen. Totaalinen farssireissu ja sain hävetä matka seuralaisiani silmät päästäni...! Mentiin ravintolaan istumaan ja katsomaan menúta, kaikilla ihan hirveä nälkä eli verensokerit siis alhaalla... Mieli siis jo valmiiksi ärtynyt nälästä ja auta armias kun tarjoilija tuli kysymään tilauksia.... Siskollani on keliakia, eli kaikki mahdolliset viljatuotteet ja tärkkelykset kielletty. Annukka alkaa kertomaan kelikasta ja sen selitettyään tarjoilija alkaakin puhumaan laktoosista eikä gluteiinista... Huomasi, että A:lla meni totaalisesti hermot tarjoilijaan, molemmat inttää toisilleen vastaan ja kumpikin luulee olevan oikeassa... Tarjoilija ja siskoni siis käytännössä riitelee keskenään ja loppujenlopuksi A päätyi johonkin ruokaan.... Äidillänikin oli hirmuiset epäilykset tilaamaansa ruokaa kohtaan. Loppuhyvin kaikki hyvin, tai ainakin melkeen. Ruokien saavuttua ja niitä syötäessä sotkettiin jotenkin ihan hirveesti valkoista, puhdasta pöytäliinaa, läikytettiin laskun mukana tullutta rakia (maistu vähän tequilalle mut oli kyl parempaa!) ja vesimelonin palasia.... Kyllä meitä kaikkia hävetti ja liuettiin naureskellen pois paikalta ja mentiin uuteen paikkaan paremmalla onnella syömään jälkkäriä, ja vihdoin sain kauan odottamani banana splitin!! ;-D
 
 
DAY 07: Elafonissi
A tilas edellisenä iltana tälle päivälle aamupalan klo.6:30, koska bussi kohti Elafonissia haki meitä suhteellisen aikaisin. En kyllä tajua miks me niin aikasin sinne mentiin, kun aikaa olis ollu muutenkin hyvin vaikka oltais menty sinne vasta tasalta. Aamupalalle kuitenkin mentäessä ilma oli vähän viileää, aurinko oli vasta nousemassa ja lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä meni autoteillä.
 
 
...sapuskat syötyämme lähdettiin hotellin edessä odottavaan bussiin oppaan kera. Aika moni muukin reissailija tuli matkan varrelta samaiselle retkelle kohti Elafonissin kahluusaaria.
Matka määränpäähän kesti kaksi tuntia ja matkalla pysähdyttiin johonkin mestaan, missä oli hirmusesti amppareita wääää ! ... no mutta ylhäältä löytyi tippukiviluola, jonne kiivuttiin 200 porrasta ylöspäin ja piipahdettiin katsomaan luolaa. Matka jatkui tavernalta Topeliuksen rotkojen läpi unelmien rantaa.... vaikka en ole (vielä) barbadoksella tai thaimaassa käynyt, paikka näytti aivan samalta!!! Täydellistä vaaleaa, pehmeää hiekkaa, turkoosia ja todella kirkasta merivettä, aurinkokaan ei päässyt porottamaan ihoa liian kuumaksi, koska tuuli tasapainotti täydellisesti hellettä, siis kertakaikkiaan täydellistä!
 

Elafonissin rannalla oltin yhteensä neljä tuntia, ennenkuin bussi starttasi takaisinpäin kohti Kato Stalosia. Matkan varrella pysähdyttiin taas jonkun tavernan/mini marketin luona ja Topeliuksen rotkon kohdalla ottamassa muutamat valokuvat. Hurjalta näytti toi rotko, mielettömän syvä!! Ei sitä sieltä ylhäältä edes tajunnut kuinka korkealla oikeasti oltiin... hui! Illalla mentiin katsomaan A:n kanssa hotellilla esiintyvää ja lapsillesuunnattua taikuria, joka puhalteli ilmapalloja ja heilutteli liinoja. Juotiin siinä sitten yhdet lasilliset viiniä vikan illan kunniaksi.

ainakun mahdollista, oli pakko, koska SULOISUUS !!<3
 
DAY 07: Lähteminen
Tuttuun tapaan mentiin taas aamupalalle, vikaa kertaa kylläkin. Aamupala oli siis aivan mieletön, niinkun aikaisemmin sanoin. Buffet-aamiainen ja tarjolla oli siis aivan kaikkea mitä aamupalalta voi ikinä toivoa! Erillinen pikku-lettuja paistava kokkikin löytyi. Mua nolotti käydä hakemassa aina lisää ja lisää lettuja, kokkikin vähän naureskelee vieressä, no tällä kertaa hain extra paljon lettuja vikan aamupalan kunniaks ja kyllä maistui, vaikka hirmusen täys olinkin!
Bussi hakee meidät yhdentoista aikoihin ja matkaoppaana on hauskasti puhuva mies. Hän ilmaisi tämän asian näin: "-- toivottavasti olette nauttineet lomastanne, auringosta ja lämpimistä ilmoista, lentokoneenne on kaksi tuntia myöhässä ja saatte kupongit ilmaiseen virvoitusjuomaan sekä leipään. Toivottavasti olette myös uineet paljon meressä. Suomessa ollut hieman ukonilmaa --- " meitä nauratti kauheasti, miten opas ilmoitti lennon myöhästyneen "ihan btw"-juttuna. :-D Siinä sitten odotettiin Hanian lentokentällä kaks ja puol tuntia että meidän kone saapuis paikoilleen. Käytiin siinä välissä ostamassa "hieman" suklaata ja herkkuja, juotiin kahvit ja odoteltiin vain.
 
Kotona Suomessa oltiin vasta joskus seittemän aikoihin ja aikalailla samantien siitä meninkin nukkumaan. Näin on nyt ihana Kreetan reissu takana, super paljon kiitoksia erityisesti ihanalle äidilleni ja sitten siskolleni matkasta, vaikka välillä ärsyttää ja hävettää nii on ne niin rakkaita ....mut onneks myös mäkin annan niille aihetta häpeämiseen, mut hei: tää on elämää! ;-)