Viikko sitten pidin ystävilleni läksiäiset ja tunteellisena ihmisenä tiesin itkeväni. Näin kävi. Ilta oli silti mitä onnistunein ja sain viettää iltaa ihanien ihmisten seurassa. Mulla on ihania ihmisiä mun elämässä!
Tänään hyvästelin mun parhaan ystävän, Kristan. Ei se helppoa ollut irroittaa otetta tästä upeasta naisesta, kyyneleistä puhumattakaan, mutta tiedän ettei tämä ole loppu. Päinvastoin.
En tiedä vielä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mihin maahan loppujenlopuksi päädyn, mutta ei mun tarvitsekaan. Kunhan ensin saisin sen kunnon koulutuksen ja vasta sen jälkeen voisi alkaa keksimään, että mitäs mitäs.
Huomenna kello viisi suuntana on Irlanti ja vastassa siellä on mun poikaystävä, David. Kaikki tää tuntuu vaan niin epätodelliselta! Vastahan mä olin suunnittelemassa ensimmäistä matkaa Irlantiin Mintun kanssa ja about vuosi myöhemmin mä asun siellä, ihan uskomatonta! Tiedän, että mulla menee aikaa sopeutua sinne asumaan ja erityisesti tottumaan yhden kyseisen kaupungin aksenttia, sitä on kuulemma tosi vaikea ymmärtää, haha.
Ikävä tulee mutta ei ihmiset katoa mihinkään mun elämästä, kiitos siitä!<3
Lähtö alkaa olla aikalailla käsinkosketeltavissa: uuden passin välissä on kaksi paperiarkkia taiteltuna, mun lentoliput.
Itkettää ihan tosi paljon. Oot mulle niin rakas. Vaikka rageenki sulle aina mitä pienimmistä asioista (esimerkiks jätät muutaman leivänmurun pöydälle tai pilaat mun verhoasetelman) se tarkottaa ainoastaan sitä, että välitän susta. En mä kenen tahansa kaverin kanssa käyttäydy niin. En itse asiassa kenenkään muun. Sun kanssa uskaltaa olla niin oma ittensä ku olla ja voi. Toinen sellanen ihminen mulle on Jesse. Ootte molemmat mulle niin tärkeitä ja tullaan kaikki mahtavasti toimeen. Sen takia ollaanki ku perhe <3 Lupaan, ettei toista sunkaltasta ystävää tuu vastaan tällä planeetalla. Kukaan ei ota sun paikkaa mun parhaana ystävänä. Se on aivan satavarma juttu. Sen takia mä sulle ton korun annoinkin - kuvastaakseen meidän ystävyyttä. Jopas tulee ankeen haikeeta tekstiä, harvoin osaan näitä asioita ääneen sanoo. Onneks on kirjaimet, sydän ja paras ystävä. Oot korvaamaton!
VastaaPoistaMuakin itketti iha hirmusesti.. :'( säkin oot tosi rakas! <3 haha oon tottunu siihen muru haha ;)) ekoja asioita mitä sun kanssa olemisesta huomasin miten helppoo on olla vaa oma ittensä :) meijän pieni perhe haha :)) sä oot ainutlaatuinen ja uniikki enkä mäkään tule kyllä löytämään ketään samanlaista, oot vaan paras!! <3 sinäkin rakas kaalimatoseni <3 ikävä sua
PoistaOta kaikki ilo irti Irlannissa! :) Ja lupaa postailla tänne usein sitten niin pysytään me Suomessa olevat kärryillä sun elämästä ;)
VastaaPoistaI will :)! Ja lupaan postailla enemmän haha! ;D
Poista