Helloo!
Nykyään mun postaukset alkaa aina: "en olekaan kirjotellut tänne pitkään aikaan hups hups", no nytkään ei tule poikkeusta, koska en ole taaskaan kirjotellut tänne pitkään aikaan hahah! Harvemmin olen enää koneella, tai jaksa edes avata sitä, saatika sitten että mulla olisi kuvia laittaa tänne tai juttuja kerrottavaksi. No nyt tulee kunnon tektsi- ja kuvapläjäys!
Tässä välissä on ehtiny tapahtua tosi paljon kaikkea, tai ainakin sellasia isoja juttuja.
En nyt koko stooria halua tänne kirjottaa, koska se menee liian henkilökohtaseksi, mutta lyhyesti sanottuna kaksi viikkoa sitten torstaina tuli kriisi ja lauantaina löysin itseni koneesta matkalla Irlantiin!
Pari viikkoa sitten lauantaina mun olis pitäny olla pitämässä hauskaa mekko päällä Kian synttäreillä, mutta sen sijaan venasin yksin Frankfurtin lentokentällä helkkarin väsyneenä, jouduin odottamaan lentokentällä 19 tuntia jatkolentoa Dubliniin... Voin sanoa, ettei aika ole ikinä mennyt niin hitaasti! Sunnuntai-iltana odotus kuitenkin palkittiin ja loppu hyvin, kaikki hyvin! Voin nyt virallisesti sanoa, että seurustelen. So say hello to mr. "D"
 |
| Frankfurtissa kello neljältä yöllä // lähdössä illanviettoon // näytän hamsterilta // ei kommentoitavaa.. |
Kaiken kaikkiaan koko viikko oli aivan ihana! Ekana iltana saatiin spontaani idea mennä käymään rannalla pimeän aikaan, haha, mut oli tosi romanttista kuunnella aaltoja ja katsella tähtiä taivaalla. Ainut miinus oli vaan, että tuuli aivan perkuleesti eikä siellä pystyny olemaan viittä minuuttia kauempaa! Viikkoon sisältyi muun muassa: kiinalaista ruokaa, autolla ajelua ympäriinsä, +8'C säästä nauttiminen, kangaskengillä kävelyä, vähän shoppailua, naurua, D:n vanhempien tapaaminen, Bulmersin hörppimistä, elämäni parhaan kaakaon juomista ja hulluttelua.
Kaikkein vaikeinta oli lähteminen takaisin Suomeen, kun ei tarkalleen tiedä, milloin näkee seuraavan kerran.. Matkalla lentokentälle me molemmat toivottiin, että mun lento olisi peruttu huonon sään takia tai että mun passi olis hukkunut tai jotain. Niin ei kuitenkaan käynyt ja täällä ollaan, vittu.
 |
| Saidan ja mun meloni-drinkki! // Nakkien kuolema // My Valentine for the Valentine's day - suklaakakku! |
Suomeen tultuani on kuitenkin tapahtunut kaikkea lisää: olen vihdoin töissä käyvä ihminen! Olen henkilökohtaisena avustajana/assarina yhdelle invalidina olevalle miehelle. Kaksi viikkoa olen nyt siellä ollut ja fiilis on veri nais. Puolitan tosin työtunnit yhden toisen avustajan kanssa, eli töitä ei ole ihan niin paljon, kuin tarvitsisin tai haluaisin. Asia toivon mukaan korjaantuu: tiistaina menen käymään yhdessä kahvilassa, ehkä kirjoittamassa työsopparin! Eli siis kahvien tekemisestä ei tarvitsisi luopua kokonaan ja saisin jatkossakin väsäillä erikoiskahveja ja mikä parasta, pääsisin itse vaikuttamaan kahveihin ja ehdottelemaan omia ideoita!
Elämä näyttää erittäin hyvältä tällä hetkellä ja pääsen vihdoin toteuttamaan suunnitelmaani: töitä hulluna, elokuussa sanon hyvästit Suomelle ja muutan omaan kämppään ihanan poikaystäväni kanssa!
Nyt rupean katsomaan rästiin jääneitä Salkkareita ja mussuttamaan itse tekemääni suklaa-juustokakkua ystävänpäivän kunniaksi!
Palaillaan xx
