Elämää Waterfordissa

Sängyssä makoilua, shoppailua, leffojen katselemista, kuuman kaakaon juomista, suklaan syömistä ja kokkailua.

Meininki täällä päin on siis aika rentoa eikä syksystä ole vielä tietoakaan. Aurinko paistaa ja kaikkialla on vihreää, täytyy myöntää että on hiton piristävää hengailla topissa tähän aikaan vuodesta. Sisällä on sen sijaan kylmempi, mut onneks mun valkoset pehmeät pörrösukat pelastaa tilanteen!

Tässä meijän talossa asuu kylläkin vähän hämärää porukkaa... Meijän yläkerrassa asuu pariskunta joka riitelee ihan kokoajan! Joka päivä, koko päivän ja se kestää kolmeen asti yöhön ja seuraavana päivänä sama juttu.. Oikeastaan ne ei riitele ne karjuu toisilleen, ei tiietä mitä helvettiä siellä on oikeen menossa ku kuuluu rytinää ja huutoa ja karjuntaa... Eipä sille oikeen mitään voi tehdä, kun ei tiietä minkälaista porukkaa siellä oikeesti on, parempi kun ei sotkeudu muiden asioihin. Mutta jumalauta tekis mieli huutaa et "SHUT THE FUCK UP!!" No, ehkä ensi kerralla.

Elämä täällä jatkuu normaalina ja odotetaan, että saatais joku kunnon kämppä jostain isommasta kaupungista josta mäkin voisin hankkia duunia ja alkais elämä täällä kunnolla rullaamaan, nyt täytyy vaan nauttia!

Mekko päälle ja menoks

Helloo again!

Mahtava viikonloppu takanapäin ja uusi työviikko edessä. Nyt kyllä jaksaa töissä käydä, kun on vähän irrotellut parhaan kamusen seurassa! ...Kuulin perjantaina ikäviä uutisia töistä ja työkaveristani, jotka latisti omaakin fiilistä aika lailla, mutta uskon ja tiedän, että kaikki tulee menemään hyvin ja asiat järjestyvät!

Lauantaina oli Jaanan valmistujaiset, jonne mentiin Kristan kanssa. Meno jatkui tietty Nummelan Antonioom, jossa oli mahdollisuus voittaa matka Bulgariaan viikoks, no ei voitettu... Sunnuntaina Kristan mennessä duuniin olin aivam kuollut, en darran takia, mutta väsytti ihan saatanasti. Niinpä taisin nukkua koko päivän....

Tänään aamupäivästä rynnättiin Kristan ja Jaanan kanssa myltsille ottamaan aurinkoa ensimmäisten joukossa, ai että tätä oli odotettu! Vesi oli kyllä vielä ihan liian kylmää että mä olisin sinne menny, mutta aurinko tuntui iholla niin hyvältä...nyt ei niinkään, koska mulla tais sittenkin palaa olkapäät haha..

Kristan mennessä duuniin otin masentuneena bussin kohti kotia ja täällä sitä taas ollaan, sängyllä makoilemassa ja tabi kädessä.

Huomenna pitäis kyllä olla tosi mielenkiitonen päivä duunissa, meillä tulee iltapäivästä jonkunnäkönen kuvausryhmä kuvaamaan jotakin meidän kahvilaan Anne Kukkohovin kera! En enää muista mikä kyseinen kuvaustuokio oli, mutta huomenna sekin nähdään.

Jaanan valmistujaiset, tytsyt kuvassa! :)

Ollaan soitettu Kristan kanssa Kaney Westin Gold Diggeriä ihan non-stoppima, hahaha, miks tää mahtibiisi on jääny ihan unholaan??

No nyt laitan gold diggerit soimaan ja menen nukkumaan,

Palaillaan!

Kesä tulee, kiirettä pitää ja lähtö lähestyy

Aamuvuoro, iltavuoro, aamuvuoro, iltavuoro....oma huone, netflix, sänky ja nukkuminen.

Näistä mun viikot kutakuinkin koostuu. Tällä hetkellä vietän vapaata viikonloppua Nummelassa Kristan luona, ihanaa olla täällä pitkästä aikaa!

Viime kuussa musta tuli Helsinkiläinen, kun mun perhe muutti Malminkartanoon ja nyt mullakin on sitten oma huone. Outoa. Samoihin aikoihin D oli Suomessa käymässä viisi ihanaa päivää, itkuhan siinä tuli kun sen piti lähteä takaisin kotiin...

Aika menee ihan älyttömän nopeasti, ihan kohta on jo Kesäkuu! Tiedän, että kesä tulee menemään ihan älyttömän nopeasti, mulla kuitenkin on juoksevia asioita hoidettavana ja ihmisiä nähtävänä vaikka kuinka ja kaikkialla pitäis käydä, ennenkun lähden Elokuussa Irlantiin. Ja kyllä, nyt se on siis 110% varmaa, menolippu ostettu. Hienoa sanoa, että mä oikeasti nyt lähden sinne! Moni tätä on epäillyt ja kysynyt, olenko tosissani, mutta kyllä olen ja tässä todiste. Joten kaikki jotka ei ole uskonut, että oikeasti lähden voi katsella taivaalle, kun mun kone lähtee Elokuussa kohti Irlantia, menolippu kädessä ja neljäkymmentä kiloa tavaraa mukana, haha.

Tiedän, että mulla tulee kauhea ikävä ihania ystäviäni ja varsinkin Kristaa.. Ystävät on ollu mulle aina ihan älyttömän tärkeitä ja suuri osa mun elämää. Tiedän kuitenkin ettei kukaan tärkeä ihminen tule katoamaan mun elämästä vaikka täältä pois muutankin. Ystävät pysyy aina lähellä vaikka itse olisinkin kaukana. Puhelimet toimii aina ja niin myös skypet ja kaikki. Eikä tää mun blogikaan tule olemaan näin kuollut, sillon alan päivittelemään tätä ihan aktiivisesti ja saan myös hyvän kameran käyttööni, jee!

Mutta nyt pitää elää hetkessä! ...

...siispä menen syömään Kristan ja Jessen jääkaapin tyhjäksi, hirmunen nälkä!

Kiitos ja näkemiin.

Ireland sweet Ireland

Helloo!

Nykyään mun postaukset alkaa aina: "en olekaan kirjotellut tänne pitkään aikaan hups hups", no nytkään ei tule poikkeusta, koska en ole taaskaan kirjotellut tänne pitkään aikaan hahah! Harvemmin olen enää koneella, tai jaksa edes avata sitä, saatika sitten että mulla olisi kuvia laittaa tänne tai juttuja kerrottavaksi. No nyt tulee kunnon tektsi- ja kuvapläjäys!

 

Tässä välissä on ehtiny tapahtua tosi paljon kaikkea, tai ainakin sellasia isoja juttuja.

En nyt koko stooria halua tänne kirjottaa, koska se menee liian henkilökohtaseksi, mutta lyhyesti sanottuna kaksi viikkoa sitten torstaina tuli kriisi ja lauantaina löysin itseni koneesta matkalla Irlantiin!

 

Pari viikkoa sitten lauantaina mun olis pitäny olla pitämässä hauskaa mekko päällä Kian synttäreillä, mutta sen sijaan venasin yksin Frankfurtin lentokentällä helkkarin väsyneenä, jouduin odottamaan lentokentällä 19 tuntia jatkolentoa Dubliniin... Voin sanoa, ettei aika ole ikinä mennyt niin hitaasti! Sunnuntai-iltana odotus kuitenkin palkittiin ja loppu hyvin, kaikki hyvin! Voin nyt virallisesti sanoa, että seurustelen. So say hello to mr. "D"



Frankfurtissa kello neljältä yöllä // lähdössä illanviettoon // näytän hamsterilta // ei kommentoitavaa..

Kaiken kaikkiaan koko viikko oli aivan ihana! Ekana iltana saatiin spontaani idea mennä käymään rannalla pimeän aikaan, haha, mut oli tosi romanttista kuunnella aaltoja ja katsella tähtiä taivaalla. Ainut miinus oli vaan, että tuuli aivan perkuleesti eikä siellä pystyny olemaan viittä minuuttia kauempaa! Viikkoon sisältyi muun muassa: kiinalaista ruokaa, autolla ajelua ympäriinsä, +8'C säästä nauttiminen, kangaskengillä kävelyä, vähän shoppailua, naurua, D:n vanhempien tapaaminen, Bulmersin hörppimistä, elämäni parhaan kaakaon juomista ja hulluttelua.
Kaikkein vaikeinta oli lähteminen takaisin Suomeen, kun ei tarkalleen tiedä, milloin näkee seuraavan kerran.. Matkalla lentokentälle me molemmat toivottiin, että mun lento olisi peruttu huonon sään takia tai että mun passi olis hukkunut tai jotain. Niin ei kuitenkaan käynyt ja täällä ollaan, vittu.

 

Saidan ja mun meloni-drinkki! // Nakkien kuolema // My Valentine for the Valentine's day - suklaakakku!


Suomeen tultuani on kuitenkin tapahtunut kaikkea lisää: olen vihdoin töissä käyvä ihminen! Olen henkilökohtaisena avustajana/assarina yhdelle invalidina olevalle miehelle. Kaksi viikkoa olen nyt siellä ollut ja fiilis on veri nais. Puolitan tosin työtunnit yhden toisen avustajan kanssa, eli töitä ei ole ihan niin paljon, kuin tarvitsisin tai haluaisin. Asia toivon mukaan korjaantuu: tiistaina menen käymään yhdessä kahvilassa, ehkä kirjoittamassa työsopparin! Eli siis kahvien tekemisestä ei tarvitsisi luopua kokonaan ja saisin jatkossakin väsäillä erikoiskahveja ja mikä parasta, pääsisin itse vaikuttamaan kahveihin ja ehdottelemaan omia ideoita!

Elämä näyttää erittäin hyvältä tällä hetkellä ja pääsen vihdoin toteuttamaan suunnitelmaani: töitä hulluna, elokuussa sanon hyvästit Suomelle ja muutan omaan kämppään ihanan poikaystäväni kanssa!

 

Nyt rupean katsomaan rästiin jääneitä Salkkareita ja mussuttamaan itse tekemääni suklaa-juustokakkua ystävänpäivän kunniaksi!

Palaillaan xx

Yksitoista asiaa

Hups, taas vähä aikaa vierähtäny blogin kirjoittamisesta.

Lyhyesti kerrottuna viime viikoista: Joulu meni oikein kivasti perheen kanssa, jonka jälkeen lähdin viikoksi Kristan nurkkiin majailemaan.

Uusivuosi ei lähteny käytiin ihan parhaimmiten, vuodenvaihde meni vähän ohi ja onnistuin jotenkin järkyttävästi paskomaan mun nilkat 12,5cm korkkareilla, vieläkin särkee! Tässä on ollut sen jälkeen sitten taukoa juomisesta, ei vaan millään pysty! Ensi viikolla on kuitenkin Kian synttärit, joten siihen asti en juo enkä ole juonut tippaakaan, että silloin pystyy vähän ottamaan. Jotain rajaa kuitenkin.

Muuten olen nähnyt tosi paljon kavereita ja tehny kaikkea pientä kivaa, mutta sitten olen vaan lörväillyt kotona ja etsinyt niitä vitun töitä tuolta vitun mol:ista. En ymmärrä miten on nii stnan vaikeaa löytää joku duunipaikka!! No, täytyy vain luottaa että sellainen tulis vielä kohilleen!
 

 

...kuitenkin, sain Jannalta haasteen tossa vähän aikaa sitten:

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

 

11 asiaa itsestäni:

 

1. En ole ikinä elämässäni muuttanut

 

2. Meillä oli kotona yksi kala kuuden vuoden ajan ja sen nimi oli Kannibaalikala, koska se söi kaikki muut kalat akvaariosta. Hahah

 

3. Inhoan sipulia yli kaiken!

 

4. En pysty nukkumaan ilman korvatulppia

 

5. Olen tiennyt jo monta vuotta millaiset kihla- ja vihkisormukset haluan tulevaisuudessa 

 

6. En ole ikinä käynyt kuntosalilla

 

7. Kotona ollessani en ikinä sano sanaakaan, kavereiden kanssa tilanne on päinvastainen

 

8. Olen huulipuna-hamstraaja!

 

9. Kiharran hiukseni melkeinpä aina

 

10. Olen kaukosuhteessa

 

11. En ikinä lue uutisia, koska ei kiinnosta

 

Jannalta saadut kysymykset:

1. Opiskeletko vai oletko töissä? mitä tai missä? - En opiskele mitään enkä käy töissä... töitä kuitenkin kovasti etsiessä!

2. Miksi bloggaaminen? - Jotenkin terapeuttista kirjottaa ajatuksiaan ylös, ennen tein sen päiväkirjaan, mutta nopeammin se käy täällä :)

3. Mikä on suurin haaveesi? - Muuttaa pois Suomesta!

4. Mitä pelkäät eniten? - Nukkeja, sokeritoukkia ja amppareita... :(

5. Pakkomielteesi? - pesen aina käsiä tosi paljon: ulkoa sisälle tultaessa, ruokaa laittaessa, koneella ollessani, jos jotain ihan mitä vaan osuu mun käteen niin pesen aina kädet, haha. Ja sormuksien, korujen ja kellojen katsominen näyteikkunasta. Haaveilla saa! ;)
6. Lempi ruokasi? - Varmaankin kiinalainen, omnomm!

7. Mitä suunnitelmia sinulla on 2014 vuodelle? - "unelmista totta" eli muutto Irlantiin! Yliopiston pääsykokeisiin lukeminen ja töiden tekeminen. Syksyllä ehkä jonnekin lämpimään lomamatkalle, jouluna Suomeen ja talvemmalla matka Barbadokselle parhaassa seurassa! :)

8. Mikä oli kohokohtasi 2013 vuonna? - Haha okei karu kuulosta, mutta kaikki alkoi muuttua paremmaks kun erosin helmikuussa 2013, sain viettää tosi paljon aikaa Krista murun kanssa, Amsterdamin matka Monikan kanssa, Ruisrock, Kreetan matka, Irlannin ja Lontoon matka, oijoi loisto vuosi takana! <3

9. Mikä on paras piirteesi sinussa? - Olen kuulemma sympaattinen ja aina iloinen, haha :)

10. Mistä olet kotoisin? - Vantaa, Vantaa... Aina olen täällä asunut ja täältä olen kotoisin

11. Mitkä on hyvät ja huonot piirteet sinussa? - Huonot piirteet: en oikein ikinä osaa sanoa ei, esim. jos puhelinmyyjä soittaa en ikinä kehtaa sanoa suoraan "ei kiitos" vaan todella vaivaantuneesti kiertelen asian... Sitten oon tosi laiska ja sotkunen ihminen, hups.
Hyvät piirteet: Pyrin katsomaan asioiden positiivisia puolia.

En nyt tällä kertaa haasta ketään, haha, enkä kyllä edes tunnekaan ketään kelle voisi haasteen heittää.

Tulipa tylsä postaus, kun ei ole mitään sopivia kuvia.. :( No mutta nyt menen popsimaan minttu-suklaa jätskiä ja katsomaan jonkun elokuvan, tästä on muodostunut mulle jo ihan arkipäivää, haha. Kaipa se on vaan yritettävä nauttia tästä vielä, kun voin! Palaillaan :-)

Yhden aikakauden loppu

Morjensson! :-)

 

Eilen klo.18:30 päättyi mun lyhyt, mutta raskas työviikko ja nyt se on ohi! Joulukuu ja varsinkin viimeset kaks viikkoa on mennyt yhdessä hujauksessa! Äsken oli sunnuntai ja voivottelin tulevaa viikkoa ja nyt se onkin jo takanapäin. Mulla oli siis tosiaan koko tää viikko töitä Fazerilla ja joka päivä olin siellä 8-9,5 tuntia, eli HUH! Olen siis elänyt Fazer-kuplassa. Enää en sinne tosin enää mene, joten eilen oli myös viimeinen vuoro ikinä tuolla, ja yksi ihana vakioasiakkaamme antoi mulle ihanan joulukortin, että piristi päivää todella paljon ja oli ihanaa kerrankin saada kiitosta tehdystä työstä! Tiedän, että mulla tulee ikävä Fazerille, niin käy aina kun en ole siellä töissä. Viha-rakkaus suhde. Varmaan aika monella on tämä sama ilmiö oman työnsä kohdalla. Mutta kiitos Fazer! xx

 

Ihanaa tällä hetkellä vaan olla ajattelematta mitään. Alun perin en suunnitellut tekeväni tänä viikonloppuna yhtään mitään, mutta tänään kävin kuitenkin pyörähtämässä Myyrmannissa ja huomenna näen Minttua viinipullon äärellä, ihanaa rentoutua kunnolla, eikä tarvitse stressailla mistään, kuten aikaisista herätyksistä, kipeistä jaloista tai palovammoista!

 

Jouluostoksilla äidin kanssa Jumbossa // Stockmannin ihana koti-osasto, taivas // Töihin lähdössä // Töiden jälkeen puolikuolleena 

Maanantaina on luvassa vielä viimeiset joululahja-ostokset ja tiistaina perheen kanssa perinteiseen joulunviettoon Riihimäelle isovanhemmille. Jotenkin ei vaan oikeen tunnu joululta, ehkä se on se lumi joka puuttuu... Mutta olen erittäin tyytyväinen jos koko talvi olisi yhtä lämmin, en valita ollenkaan! Joulun jälkeen menen taas rakkaan Kristani luokse majailemaan, sitä on kaivattu!

 

....En keksi mitään hyvää lopetusta tähän, joten palaillaan ja hyvää joulua!! :-) xx

Oldies but definitely not goldies!

Hello! :-)

Tutkailin vähän vanhoja kuvia koneen syövereistä ja löytyi aika järkyttäviä kuvia musta vuosien takaa! Päätin sitten tehdä niistä kollaasit and here they are:

 

Kuvat on kaikki around 2008-2010, tai yks kuva on vuonna 2010 otettu, muut onki sit sitä vähän vanhempaa sorttia... En tosiaan tiedä, mitä mun päässä on joskus liikkunut. Enkä tiedä mikä toi mun "ruskea" hiusväri on alemmissa kuvissa, ei ihme kun en tykänny tosta ja halusin takasin blondiks (joka meniki sit vähä yli), toi punertava/oranssihtava väri ei sovi mulle kyllä yhtään, hyi stna! Muutenkin nää kuvat on aika hemmetin järkyttäviä!

Meikkasin toooosi pitkään aina mun alaripsetkin, nykyään en tee niin oikestaa ikinä, koska näytän ihan nukelta kun ne on niin hemmetin pitkät!

Mutta joo tähän loppuu nyt tää vanhoissa eläminen ja takaisin tähän päivään:
Wäää nyt on jo joulukuun ensimmäinen päivä, eikä mulla ole vielä edes joulukalenteria! Perinteitä kunnioittaen mun on pakko hommata suklaakalenteri, omnomm! Tänään on ollu kyl oikeen kiva joulukuun ensimmäinen päivä: näin Minttua ja käytiin kurkkaamassa jotain asuntoa sille Korsossa, joka oli muuten ihan sika kiva!, sitten mentiin Keravalla käymään ja sain vihdoin yhdet mun kenkulit myytyä kaverille ja matkalla kotiin ostin facebookin kirppiksen kautta aidon Burberryn huivin vaan kolmellakymmenellä eurolla!! Viikon päästä se tulee sitten postiluukusta sisään, ah sitä odotellessa! Löytöjä, löytöjä...

Oikeastaan tästä tulevasta viikosta tulee aika jees: Huomenna leivon joulun ensimmäiset joulutortut kotona, tiistaina saan vihdoin mennä vaihtamaan tän mun kielikorun siihen lyhyempään tappiin ja keskiviikkona kutsuu Nummela ja Krista, torstaina on vuorostaan Jasun ylppärit, vihdoinkin saa pukeutua hienosti ja laittaa korkkarit jalkaan ja hiukset hienosti wii! Mulla on jo kolme mekko-vaihtoehtoa mielessä, pitää vaan osata päättää minkä niistä laitan. Haha rankka elämä (Y)

Mutta nyt nukkumaan, Good night you little bugs! xx

Monday monday, cold monday

 

  Hello again!

Viikonloppu meni siinä ja siinä vodkaa juodessa, hah. Kiinnostavaa. Tänään olin ihan tiistaissa, en tiedä miksi. Ja itse asiaan: tänään näin Oonaa ja Monikaa Helsingissä. Tai Oonan kanssa mentiin vähän etuajassa stadiin napsimaan muutaman kuvan ennen hämärän tuloa. Facebook vähän raiskasi laadun, mutta ei nyt jaksa tehdä asialle mitään, haha.
Meidän piti ensin mennä Kaivarin Kanuunan kirppikselle, mutta tietenkin se oli just maanantaina suljettu! Mulla oli aivan hemmetin kylmä kokoajan kun oltiin ulkona, olin unohtanu vielä hanskatkin kotiin, tai vaan toisen niistä.. Huomasin asian jo kotona pihalla, mutta olin liian laiska lähtemään hakemaan sitä. Olis ehkä pitäny, koska mun sormet oli kokoajan ihan punaiset ja kohmeessa, brrr!

 

Tossa yllä olevassa mustavalkosessa kuvassa olevat kengät oli kyllä mun Irlannin matkan löytö! Oon ettinyt ton mallisia nilkkureita ties kuinka pitkään Suomesta ja hinta on aina ollut 45-80€, Penney's:istä (eli Primarkista) löysin noi kuitenkin vaivaisella 11€, mieletöntä! Primark ei petä ikinä.

Nyt ei oikeen tuu enää mitään järkeviä asioita mieleen joita vois kertoa. Blöö. Viikko on kuitenkin alkanut ihan kivasti ja huomisesta ja keskiviikosta tulee ihan jänniä, koska on muutama työhaastattelu edessä, peukkuja pystyyn! Elämä helpottuis huomattavasti ja vihdoin mun tulevaisuuden suunnitelmille tulis sen 99% varmuuden sijasta 100% varmuus! <3

Vain viikko elämää

Onhan täällä Suomessakin tapahtunut paljon asioita tuloni jälkeen. Olen potenut "Suomi-depressiota" eli ihmisten kielellä vituttaa olla Suomessa, mielummin olisin Irlannissa. Joka päivä ärsyttää eri asiat, mm. se, että miks ihmisten pitää olla niin älyttömän epäkohteliaita? Yksinkertaiset sanat, jotka suomalaisten pitää oppia on: "Kiitos" ja "Anteeksi". En ymmärrä miten se voi olla niin vaikeaa...

 

Suomi-depression lisäksi on tapahtunut kivojakin juttuja, viikko sitten lauantaina olin pitkästä aikaa Nummelassa Kristan luona (<3) ja tiedossa olikin halloween-pippalot Antoniossa. Minä, Kia ja Krista pukeuduttiin jätesäkkeihin ja laitettiin meikkiä naamariin ainakin liikaa! Kivaa oli ja juotua tuli, sunnuntaina sitten makoiltiinkin Kristan kanssa koko päivä sängyssä puolikuolleina...

 

Sitten vielä: monen vuoden harkinnan jälkeen vihdoin uskaltauduin ottamaan kielikorun! Syke oli sadassa ja miljoonassa, kun istahdin lävistäjän pöydälle, onneksi Monika oli menossa mukana ja puristin sen kättä hulluna! Monet on sanonu, että sen ottaminen ei tunnu missään ja lävistäjäkin sanoi, että enemmän sattuu purra kieleen. Mua kuitenkin sattu sen laittaminen ja olisin mielummin vaikka purrut kieleen, tuntu et sen tekeminen olis kestäny hirveen pitkään. Onneks sen tarvitsee kestää vain kerran! Korun oton jälkeen mulla alkoikin pakko-dietti: ei maitotuotteita, sitrushedelmiä, kovia tai liian kuumia ruokia pariin viikkoon. Pari ekaa päivää mulla menikin pohtiessa, mitäs pystyn ees syömään!

Tiesin kyllä "dieetistä" aikaisemminkin, mutten ikinä ajatellut asiaa sen enempää, kun että hoito-ohjeita pitää noudattaa... Oon aina pelänny vaan sen korun ottoa ja niitä verisuonia mun kielessä, en ole kertaakaan ajatellut minkälainen se kieli olisi sen itse lävistyksen jälkeen, hahah. Turvonnut, erittäin kipeä ja herkkä! Syömisestä ei tule mitään ja vettä menee ruoan yhteydessä varmaan litra suun huuhtomiseen. Kekkasin sitten kaurapuuron mitä voin syödä ilman että sattuu, haha en ikinä syö puuroa. Kyllä tämä tästä, viikon jälkeen kieli tuntuu lähes normaalilta enkä kuulosta enää r- ja s-vikaiselta, haha.

 

Mansikka-mustikka-banaani-omenamehu smoothie // Jätesäkki typyt // hyvälaatuista kuvaa suoraan nokian laatu puhelimesta // Kielikoru, haha

...Olisi vielä lisääkin asiaa vaikka kuinka paljon, mutta jätän sen toiseen kertaan, kun asiat varmistuu entisestään, pidän teitä nyt jännityksessä khihi.

 

Öitä pöitä limaiset pikku kikkurat!

Maailmanvalloitus käy suklaata syöden

Iltoja! :-)
Taas vähän taukoa kirjottamisesta, tässä välissä olen ollut kipeänä (taas), tehnyt töitä, jnejne perus tylsää shittiä. Tänään kuitenkin varmistui ehkäpä koko loppuvuoden kohokohta: lentolippuset viikoksi Irlantiin ja viideksi päiväksi Lontooseen ovat nyt kädessäni, voiko fiilis enää paremmaksi tulla!!
Lokakuun lopussa on siis lähtö Mintun kanssa kohti maailmaa ja uutta paikkaa valloittamaan. Lontooseen on pakko päästä, se on ihan siinä Irlannin vieressä joten en millään malta olla käymättä siellä, niin kauan kuin sinne olen halunnut! Pala kerrallaan pääsen tutkailemaan vähän lisää tätä palloa missä eletään! ;)

 

lauantai-illan menoa // suklaata A:lta, haha romantikko! // Saidan kanssa panostus-poseeraus (pahoittelut saidalle näistä kuvista, oli pakko haha :D)

No mutta kuitenkin, viikonloppu meni taas juhliessa, oikestaan "pitkästä" aikaa, koska mulla oli antibioottikuuri 10 päivän ajan, haha. Ja ei jumalauta sentään, minä se jos joku olen kyllä sellainen sählääjä noiden bussien kanssa! Lauantaina A:lle mentäessä mun piti jäädä ison omenan kohdalla länsiväylää mentäessä, no tietenkin se pysäkki menee jotenkin mystisesti ohi ja painan heti oikean pysäkin jälkeen nappia toivoen ettei seuraava pysäkki olisi kaukana ...tietenkin bussi menee eteenpäin varmaan kolme kilsaa etten varmasti pääse kävellen takaisin... Onneksi oli pientä taskumattia mukana, joka autto vitutukseen ja joku mukava nainen neuvoi mut vielä oikeaan paikkaan, etten varmasti eksy. Kyllä täältä maapallon persreiästäkin löytyy muutama mukava ihminen!

 

...Ihmisistä puheenollen, asiakaspalvelun helmiä on vittumaiset asiakkaat. Sitä kuulee kaikenlaista hyvin mielenkiintoisilta (not) ihmisiltä... Parhaat naurut saa huutavilta ja raivoavilta hmisistä, miten ihmiset voikaan hermostua joistain niin pienistä asioista? Joskus eräs asiakas veti herneet nenään, koska kollega ei kuullut ensimmäisellä kerralla hänen haluavan kahvia. Mutta yleensä ihmiset valittaa hinnoista: "sillähän saisi koko pullon!" "kotona saa koko pannullisen tolla rahalla!", no jumalauta menkää himaa sit pulloinee ja pannuinee en mä niitä hintoja oo keksiny. Mutta kieltämättä välillä kyllä nolottaa sanoa pienen appelsiinimehun maksavan 4,20€...
...Kuitenkin tässäkin työssä (ja varsinkin tässä paikassa) on etunsakin. Saadaan aina ensimmäisten ihmisten joukossa maistaa uusimpia suklaita ja leivoksia, joita ei ole vielä edes kaupoissa! Tällä kertaa odotan Marianne-muffinin saapuvan kauppoihin, se pelasti mun lauantai-aamun, nam! Sen lisäksi odotan yhden uutukaisen suklaapatukan ilmaantumista kauppoihin, perkule se on hyvää. Ei kuitenkaan liikaa fazerin hehkutusta, mut oon vaan sellanen kermaperse et himoitsen kaikkea makeaa, ehkä olen sittenkin oikeassa paikassa töissä, haha.

 

No se siitä tällä kertaa, matkoja odotellessa, töitä tehdessä ja suklaata syödessä.
...Work hard and play even harder!

Keinolla millä hyvänsä!

Blööh, kerrankin koneella! Pari kolme viikkoa on sisältäny mm. Elinan läksiäiset whore-teemalla, lisää juhlimista, työntekoa, työnhakua, masentelua, kuumeilua, tulevan matkan suunnittelemista, koulujen katselemista ja tulevaisuuden suunnittelua. Liikaa kaikkea on tapahtunu ja ollu tässä meneillään, varsinkin juhlimista... Nyt on pakko vähän rauhottua ja lopettaa joksikin aikaa tällanen bileputki.

loppuillan tunnelmaa Elinan läksiäisistä

Huomenna tulee kaks viikkoa siitä, kun olisin mennyt Kreetalle matkaopaskouluun, jos siis sinne olisin sieltä varasijalta päässyt. Toisin kävi, mutta ehkä tarkoituksella. Harmittaahan se mua ihan älyttömästi, varsinkin kun mikään ei olis mua täällä pidätellyt lähtemään... Mutta koska olen jääräpää en aijo luovuttaa! Mä lähden tästä maasta keinolla millä hyvänsä. Masentaa nytkin jo valmiiks kun tiedän, että kohta se talvi tulee... Lohduttaa kuitenkin ajatus tulevasta matkasta lokakuun lopussa, jolloin lähden Mintun kanssa viikoksi Irlantiin. Irlannista lähdenkin sitten suoraan Lontooseen ja näillä näkymin olisin siellä jopa viikon, oh hell yeah!

 

Tässä myös muutaman viikon ajan oon uurastellut taas Fazerilla, arkipäivät menee kutakuinkin siellä, iltavuoroissa. Tuntuu, että eläisin jossain laatikossa, kun en ikinä nää auringonvaloa sitä 30min enempää ja senkin vietän bussissa menossa töihin.... Kauniit säät on jääny multa kokonaan nauttimatta, mutta toisaalta nyt työnteko mahdollistaa mun viikon matkan Lontooseen, ja siellä shoppailut, joten motivaatiota löytyy! ;-)
 

Nyt oon ollu kipeenä pari päivää, eilen ja tänään olis pitäny olla töitä, mutta enhän mä kuumeessa minnekään lähde. Viikonloppu menee pitkästä aikaa ihan vaan tässä kotosalla: on iha jees mättää sipsejä ja suklaata sohvalla näyttäen vitun limaselta ja kattoo leffoja!

 



en tiedä miten tää kuva liittyy mihinkää, no jaa

Näihin tunnelmiin lopettelen, palaillaan sitku ehin taas koneelle!
PS. aloitettiin Saidan kanssa yhteinen matkablogi ja sen löytää osoitteesta: http://aidantoisellepuolelle.blogspot.fi/

Ihmeiden aika

onnellinen minä ja uusi ihanuus sylissä, mun uus beibi ;-)

 

Hellouu :-)

Eilinen oli ihan mahti päivä Monikan kanssa Suomenlinnassa. Oltiin puhuttu jo jonkun aikaa, että Suomenlinnassa täytyy käydä, ilmat ei ole oikeen aikasemmin antanu periks mutta nyt aurinko paistoi sopivasti että päästiin lähtemään sinne, wuppiduu!

...Sitä ennen oli kuitenkin pakko käydä tsekaamassa pikasesti mitä alennusmyynneissä oli tarjolla: löysin mun jo kauan kuolaaman laukun alennukseseta Mangosta, sehän sitten lähti ehdottomasti mukaan! It was meant to be.

 

....Kerronpa tähän väliin teille tarinan: Olipa kerran hyvin kuuma päivä, pahaa-aavistamattomat ja iloiset tytöt päättävät mennä heiluttelemaan meren raikkaisiin aaltoihin jalkojaan viilentyäkseen. Yht'äkkiä out of nowhere meri päättääkin riehua ja iso paha aalto imaisee toisen tytöistä mereen vihreän ja limaisen levä-liejun keskelle. Tyttö ehtii mennä muutaman kerran uppeluksiin ja nielaista muutaman reippaan kulauksen raikkaan makuista ötökkälitkua, jota kai Itämereksi kutsutaan. Sitten toinen tytöistä uhraa jalkansa lämpimään pieneen matolammikkoon saadakseen tukea ja tarttuu mereen joutunutta tyttöä kädestä ja vetää tämän turvaan.

Ei ollu kyllä tarkotus käydä pulahtamassa Itämeressä, mutta ainakaan ei ollu enää kuuma... Tuntuu et mul olis joku itiö-viljelmä nenäontelossa, ties mitä matosia siellä vedessä uiskenteli iloisesti, oksettavaa...

 

Vähän kuvamateriaalia kun olin just päässy ylös vedestä:

 

Ei muutakun vaatteet veks ja kalliolle kuivumaan, varmaan mielenkiintosen näköstä oli turisteille, kun hiippailen tuolla alusvaatteissa, puhumattakaan sitten meijän lähellä olevasta papparaisesta.... Onneks shortsit kuivu tosi nopeesti ja oli kuiva neulepaita laukussa. Tästäkin koitoksesta selvittiin säikähdyksellä ja nyt vaan naurattaa koko juttu! :-D

 

Sitten tähän päivään: myös aivan loistava päivä ja nytpä kerron, että miksi!!
En vielä ole viittinyt puhua mitään tästä, koska se oli niin epävarmaa, mutta olen hakenut Tjäreborgille matkaoppaaksi ja jokunen aika sitten tuli sähköpostia, että mut on valittu haastattelupäivään. Se päivä oli tänään ja se starttasi 9:30 infotilaisuudella Helsingissä.

Päivä koostui infotilaisuudesta, jossa kaikki kuulosti ihan liian hyvältä ollakseen totta, esiintymiiskokeesta, jossa piti selittää itsestään 1-3min ajan ja lopuksi kertoa englanniksi miksi haluaa matkaoppaaksi. Musta tuntuu, että tärisin vaan suomenkielisen osuuden ja enkuks homma suju paremmin.... Lopuksi vuorossa oli yleistietotesti, johon vastasin suomen nykyisen pääministerin olevan Tanja Karpela ja Suomen itsenäisyyspäiväksi 17.12.1923....... Kyllä nauratti jälkikäteen nää mun arvailut myös haastattelijoita kuin itseänikin.
Hakemuksia tonne oli tullut sellaset 540, joista otettiin tohon haastattelupäivään 120 (jaettu neljään päivään) ja kunakin päivänä valittiin n.20 joukosta yhdeksän yksilöhaastatteluihin, no, minä olin yksi näistä yhdeksästä meidän ryhmästä, joka pääsi yksilöhaastatteluun! Ihan mieletöntä!!! Yleensä mä olen sellainen etten kiinnitä erityistä huomiota enkä erotu joukosta kovin hyvin, näköjään ihme tapahtui ja itkuhan siinä pääsi, kun näin nimeni jatkoonpäässeiden joukossa!
Haastettelu oli tosi rento: "Mitäs sä teit Juhannuksena?"-tyyppisiä kysymyksiä ja haastattelijat oli ihan huippuja ja huumorintajuisia!

 

Neljänkymmenen joukosta valitaan koulutukseen 20-24 ihmistä, eli mahikset päästä sinne on 50/50! Nyt täytyy vielä jännittää viimeistään maanantaihin tietoa, pääsenkö mä oikeasti vihdoin maailmalle ja tekemään mitä rakastan: matkustella ja olla ihmisten lähellä! Ja vielä mahtavammaksi päivän teki nämä kahdeksan muuta hakijaan, ryhmäydyttiin heti ja jo hetken päästä lauleskeltiin jo jotain yhdessä ja naureskeltiin kaikelle ja mentiin siinä terdellekin hämmästelemään päivää, mahtavia ihania uusia ihmisiä!

 

Elämä on hei ihan mieletöntä!!

Busy week

Huppista, jääny vähä tää postaaminen kiireiden takia. Taino, eihän mulla ikinä mitään kiireitä ole, en ole vaan ollut koneella yhtään. Viime viikko meni kokonaan Kristan luona Nummelassa, mahtava mesta ja aivan mahti-nainen haha!

Perjantain hengailin Jasun ja hänen uunituoreen poikaystävänsä Jessen kanssa ja päädyttiin sitten Nedin terassin kautta Antonioon. Krista ja Matias liittyiki meijä seuraan jossain vaiheessa ja mentiin sitten Kristan kanssa laulamaan karaokea, muutamanki kipaleen.
Lauantaina sitten ystäväni Mikael tuli hakemaan mua Nummelasta asti ja mentiin Lohjalle Auralahteen ottamaan arskaa ja uimaan. Arskan oton jälkeen käytiin terassilla pikaseen juomassa yhdet, taino en juonu kyl mitää, ja siitä mentiin grillailemaan ja viettämään iltaa Miksun kavereiden kanssa, mahtavaa tutustua uusiin mahtaviin tyyppeihin, kyllä sain taas nauraa illan aikana!

 

Pieniä vastoinkäymisiäkin tuli kyllä: Kristan pyörällä kääntyessäni ohjaustangon muovinen musta kädensija (?) jäi mun käteen kun yritin kääntyä, kaaduin asfalttiin ja pyörä tuli perässä, auts! Polveen tuli mukava skraadu, isomman kiven kaivelin heti pois, mutta pikkukiviä operoin siitä puol tuntia pois tärisevin käsin... Aurinkokin teki tehtävänsä: olkapää vähän palahti ja sain aurinkoihottumaa, olipa kiva näyttää tautiselta monta päivää! :-( Kotona sitten vasta sain napattua allergialääkkeen ja kyllä toimi.. Kakkelsson sentää.

 ...muuten koko viikko oli mitä parhautta: paljon lämpöä, kerrassaan mahtavia ihmisiä ja kivaa tekemistä, olen hyvin onnellinen!

Tää alkuviikko on mennyt myöskin tosi kaveripainotteisesti: eilen leivottiin Oonan kanssa mutakakkua ja kokkailtiin kanalasagnea ja huomenna sitten Itäkeskukseen med Monika!
...loppuviikosta kerronkin sitten myöhemmin ;-)

PS. liput ruissiin on nyt myös ostettu Kristan kanssa, wohoo!!!!!

Intiaanikesä

Alan jo palata elävien kirjoihin, tosin väsymys painaa päälle aika pahasti. Eilinen, ja kerrassaan mahtava, ilta takana. Oli aivan super hauskaa, en muista millon viimeks olisin nauranu noin paljon!

Illan suussa näin Monikan ja mentiin Espalle istuskelamaan ja odottamaan Sannan tuloa. Siinä naureskeltiin ja napsittiin kuvia, kunnes joku ulkomaalainen mies tulee puhumaan meille järkyttävän huonolla englannillaan... Jotain se ukkeli selitti, että mulla olis kauheita ongelmia mun "poikaystävän" kanssa ja "kihloissa olevan" Monikan sormuksessa oli jotain pahasti pielessä, hiton hämärää touhua.... Onneks se sitten jatkoi matkaansa ja saatiin taas olla rauhassa. Sannan tultua lähdettiin pikkuhiljaa kävelemään Motellettiin päin, jossa ilmeisesti oli avajaisilta, pitihän se mennä kurkkaamaan. Ensin siellä ei ollu oikeen ketään mutta sitten se paikka vaan räjähti ja porukka jonotti jopa puolkin tuntia et pääsis sisään!
Tuttuja tuli vaikka kuinka paljon vastaan, oliki kiva vaihtaa joidenkin kanssa kuulumisia näin vuoden tai kahden takaa.

Espalta vähän kuvaa :-D

Motellettiin tuli myöhemmin myös pari entistä työkaveria Aries ja Virgo (+heidän veli ja kaveri). Sanna ja Monika lähti kotiin jo suhteellisen aikaisin, joten jäin juhlimaan Arieksen ja Virgon kanssa, kieli vaihtui siis englantiin, koska suomi ei oikee kuulunu heijä vahvuuksiin. Nää jätkät oli ihan hulluja juhlijoita!! Siinä oli sellasia holi-sieniä ja nää tanssi ihan hullun hyvin ja paljon, voi terve, aivan päätöntä seuraa! Tällä porukalla menen kyllä vielä todellakin uudestaan juhlimaan!! :D Siirryttiin loppuillasta Tivoliin, järkytyin koska sisään maksoi KAKSKYT EUROA, anteeks mitä?!! Mutta onneksi ihana Virgo maksoi mut sisään, narikka olikin sitten erikseen kolme euroa, aivan järkyttäviä nää hinnat ku ei voi narikkakaan sisältyä toho hintaan...!

No mutta kuitenkin, siinä olin jo vähä enemmä ku pienissä ja sitten mennää baaritiskille, nää tilaa viis jotain oudon näköstä shottia, sellasta sinistä litkua.. Humpsautetaa ne shotit lärviin ja ei helkutti kun poltti kurkkua!!! Kaikki yskittiin ja lyötiin pöytää kun oli niin väkevää, kysyin siinä sitten jälkeenpäin että mitä ihmettä se oli: "Absinttia" oh no! Kyllä se sitten tekikin tehtävänsä.. Tanssittiin varmaan kolmensadan hikisen ihmisen keskellä itekin hiestä märkänä, oli tajuttoman kuuma eikä ulos päässyt... Sitten tuli pilkku ja ihana Janna pelasti mun iltani päästessäni sinne yöksi<3 Krista soitti mulle siinä joskus viiden aikaan aamuyöstä ja mä vaan nauroin koko puhelun ajan kippurassa ja vedet silmissä ja vielä sen jälkeenkin, naurattaa vieläkin vaikken edes muista koko puhelua hahah!

Tässä kuitenkin vielä pari kuva eilisestä:

Inkkari oli nähtävästi mun illan asun teemana, ei oo tällä kertaa kuvaa koko asusta mutta näillä mennään. :)

 

 

Huomenna otan suunnaksi heti aamusta Nummelan, täältä tullaan Kristaseni<3

Mutta nyt mä taidan mennä nukkumaan, oon kuoleman väsyny...

Raato kuittaa, hyvää yötä :)!

Löytyihän se

Mekkohuoleni on ohi, eli se on nyt löytynyt! Enää reilut kaks viikkoa mun hyvä kaverin häihin ja oon joulusta asti miettinyt ja metsästänyt, että mitä ihmettä sitä päälleen laittais. Monta kertaa ajattelin että "fuck this shit I'm going naked!" muttei se kai olisi kauhean soveliasta, don't you think? Tällä kertaa kirkkoväki ei nää mun paljaita pakaroita vaan minut nähdään tämä ihanuus päällä:

Gina Tricot

Huomenna käyn nappaamassa ton mekon Myyrmannista, jossa se on mulle varauksessa, hihi!

 

Huomenna mennään Monikan kanssa entisen työkaverini luokse iltaa viettämään, josta meno jatkuu Fredan Tivoliin, toivottavasti päästään sisään! Sunnuntaina mitä todennäköisemmin taas Nummelaa kohti. Tällä viikolla on ollu sellane fiilis et haluisin kokoajan olla siellä, ja niin hullulta kun se kuulostaaki, nii tuntuu et mun elämä alkaa keskittyä enimmäkseen Nummelaan, haha.

...asiasta toiseen pitääkin muuten napata huomiseks mun kämänen pieni digikamera mukaan ja räpsiä muutama kuva illasta!

 

Nyt en kestä enää olla koneella, tylsistyn kuoliaaks (samaa settii tää postauski), wäää,

näkemisiin, kuulemiin tai miten vaan :)

Piippailija

 

Heiheiheiheihei

 Eilen aamulla heräsinkin jo yhdeksältä (mulle se on aikasin, koska normaalisti herään siinä kahdentoista aikoihin) ja lähdin bussilla kohti Leppävaaraa Oonaa tapaamaan. Lepuskista hypättiin junaan ja käytiin Lumenen tehtaanmyymälässä, jossain päin Espoota. Sieltä nappasin mukaani makeen värisen huulipunan ja turkoosin rajauskynän. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Oonan ja Monikan kanssa terdelle helsinkiin iltapäivällä, mutta ulkona tihuttelikin vettä eikä muutenkaan ollut mikään lämpimin ilma terdeilylle, joten tyydyttiin vaan kiertelemään kauppoja ja kuolaamaan Stockalla olevia MK:n laukkuja...

Hipsin jossain välissä Helsingistä myyrmanniin tapamaan ystävääni Miksua, juotiin siinä pikaisesti jääteet ja juteltiin niitä näitä. Miksun lähdettyä näin vielä Monikaa ja käytiin vähän mäkkiläskeilemässä, hupsista.

 

Oli muuten aivan sairaan ärsyttävää, kun menin johonkin kauppaan sisään mä piippasin niissä varashälyttimissä!! Melkeen jokaikinen kauppa johon menin sisään tai tulin ulos, PIIP PIIP PIIP! En tiennyt yhtään miks ihmeessä mä piippasin, laukussa ei ollut mitään ihmeellistä. Oli ihana selittää erikseen jokaisessa kaupassa myyjille, että minä se vain piippailen. Yhdessä kaupassa myyjä kysyi, onko mulla laukussa kirjaston kirja... Eihän se myyjä sitä voinut tietää, mutta millonkohan viimeksi olen edes lukenut kirjaa, saatika sitten kirjastosta lainattua...
Tänään aamulla piippaus-mysteeri kuitenkin selvisi: hajuvesipakkauksen muovikuoriin jäänyt pieni "häly" lappu, stna, otin sen samantien pois! Kamala paniikki ja stressi tulee tollasissa tilanteissa vaikkei mitään ole tehnyt, sama kun lentokentän turvatarkastuksessa tai kun autoa ajaessa bongaa poliisit..

Piippailun uhriksi joutuneen, sokerihumalaisen ja väsyneen ihmisen ilme bussia odottaessa. Lopputuloksena täytyy sanoa että olenpas kaunis, uh ihanaa!

Tänään Jasu ajoi Nummelasta asti tänne Myyrmäen koloseen ja pyörähdettiin mannissa syömässä kiinalaista ja kierreltiin kauppoja, tällä kertaa en piipannut, haha. Siitä jonkun ajan päästä Jasun pitikin lähteä ja mä menin takasin kotiin kattelemaan telkkua (erittäin kiinnostavaa).

Tähän lopuksi kuitenkin vielä aivan mahtava kesäinen kipale, oon iha rakastunu tohon!

 

 

Hämmennystä ja sadepisaroita

mekko Nellyltä, kello O.N.E ja pieni pääkallokoru Claire's/Hollanti

 

Hellurei!

Hyppään sen verran viime viikkoon et nää kuvaset on otettu Lohjalta, jolloin käytiin samalla hakemassa Erica Kristalle yökyläilemään, oli ihana tutustuu Ericaan paremmin ja jutskailla kaikkee! Viikolla en puolestani tehny oikeesti yhtään mitään, homehduin kotona.

Nyt tää viikonloppu on ollu aivan ihmeellinen - ehkä hämmentävimmistä ikinä. Perjantaina olin taas Lohjalla yötä ja lauantaina ehdin olla kotona ehkä muutaman tunnin ja sitten mulle tuli suhdesotkuja ja oli pakko päästä pois kotoa, ihanat Krista ja Jasu tuli hakemaan mut kotoa asti ja mentiin viettämään alkoholin huurteista iltaa ensin Lauralle ja sieltä meno jatkui Nediin Get Downeihin, sieltä ilta jatkui suhteellisen yllätyksellisesti mutta eipä siitä sen enempää.
Sunnuntaina darraa pukkas ja makoiltii Kristan kaa puoli kuolleena sängyssä ja sohvalla kunnes päätettiin mennä Matiaksen autolla retkelle ympäri Nummelaa, haha. Mässäiltiin vähän suklaata ja kaakaota ja katseltiin auton tuulilasin läpi sadepisaroita ja naureskeltiin. :)

 

 Tänään kävi jotain hyvin hämmentävää: viime viikon tiistaina olin jättäny mun polkupyörän Myyrmannin lähelle ja vasta tänään lähdin hakemaan sitä takaisin, no, eihän sitä enää siellä ollut ja soitto kotiin että pyörä on pöllitty, perfect! Tulomatkalla kotiin huomaan kuitenkin samanlaisen pyörän kun mun n.15m päässä mihin olin jättäny mun pyörän. Juoksen sen luokse ja koitan avaimella avautuuko lukko - AUKESIHAN SE! Mukanani ollut Minttu sanoi, ettei ollut nähnyt sitä pyörää sillä paikalla vielä muutama päivä sitten. Lukkoa ei ollut yritetty edes murtaa ja pyörä oli muutenkin täydellisessä kunnossa! Suu vaa loksahti auki ja sitä seurasi valtava hymy ja riemu, pieniä ihmeitä tapahtuu arkenakin.

 

Nyt pilkin koneen edessä kuulokkeet korvilla, huomenna ei sitten olekaan yhtään mitään tekemistä. Palaillaan taas kun jotain edes vähän jännittävää tapahtuu. Nyt meen mussuttamaan ruokaa, heibba!

 

PS. mulla taitaa tulla liskodiskot aina päivisin, sunnuntaina darrassa pelästyin puoli kuoliaaks kahta hevosta joita luulin puuhevosiks, totesin Kristalle että "Hyi helvetti ihan kun toi hevonen ois kattonu ku mennää täst ohi..." samalla sekunnilla toinen hevosista kääntää päätä ja mä saan jonku paskahalvauksen!!! Se tunne kun luulet jotain nukeksi ja se kääntääkin päätä.............

Tsuku tsuku

Huomenta päivää täältä Nummelan hoodseilta.

Eilen oli oikeen mukava päivä: mentiin iltapäivästä syömään jätskit ja sen jälkeen etittiin eri kuvausmestoja, oltiin ulkona ja nautittiin vaa auringosta, aivan täydellinen ilma!! Illemmalla mentiin kattomaan suomen peliä Nediin, siel ei ollu tunnelma kyllä niin huima kun mitä vois luulla, mut ei sillä niin väliä koska suomi voitto wohoo!
Tässä kuitenki vähä kuvia junaradalta, saatii Jaanan ja Kristan kanssa joku paskahalvaus ku yhtäkkii kuuluu kellot et juna tulee ja puomit menee alas, ei muutakun vaan karkuun, huii!

hemaisevaa

Tänään on vielä lämpimämpi ilma kun eilen, joten ulkona täytyy olla, jos sitä sais samalla nappastua vähän brunaa pintaan, hehe. Mutta saa nähdä mitä tää päivä tuo tullessaan, palaillaan! ;-)

Pellolla

Haudihei!
Nyt en pahemmin jaksa kirjotella, laiskottaa. Nummelaan rantauduin kolmen maissa ja mentiin oikestaan heti kokkailujen jälkeen napsimaan kuvia pellolle. Huominenkin päivä menee täällä jippiii, mutta tosiaan, nyt laiskottaa. Tämä oli nyt tässä. Palaillaan!