Keskiyöllä vaihtuu uusi vuosi, joten aika loogisesti alkaa miettimään kulunutta vuotta. Mun kulunut vuosi on ollut ehkä merkittävin mun elämässä tähän mennessä, ja osittain se on ollut ihan perseestä. Ei aina voi mennä hyvin, eikä pidäkään.
Viime uuden vuoden vaihteesta en rehellisesti sanottuna muista yhtään mitään. Kristan kenkäkin taisi pudota Nummelan grillin eteen...
No kuitenkin, tammikuu alkoi hyvin kaikesta huolimatta, mutta sen loppupuoli oli musertava, kun luulin menettäneeni erittäin tärkeäksi tulleen henkilön. Mä olen sitä sorttia, että jos jotain päätän, sen teen. Mä päätin etten luovuta niin helpolla tämän ihmisen suhteen, joten varasin lennot viimeisillä rahoillani, odotin jatkolentoa Frankfurtin lentokentällä yksitoista ja puoli tuntia, istuin junassa kolme tuntia, seikkailin taksilla ympäri kaupunkia tunnin ajan ja seisoin kaatosateessa rinkka selässä tunnin verran ennenkun sain vastauksen kaikkiin kysymyksiin jotka oli mun mielessä. Hassua vaan, että kun nähtiin kumpikaan ei sanottu sanaakaan, teot todella kertoo enemmän kuin sanat. Kaikkea se ihminen tekee, kun on rakastunut! Loppu hyvin kaikki hyvin: tästä tärkeäksi tulleesta henkilöstä tuli mun poikaystävä, joka onkin nykyään mun avomies.
Kaukosuhteessa eläminen ei ollut helppoa. Useana iltana tuli itku, kun oli niin ikävä. Ennen mulle tuli lentokentällä super-hyvä fiilis, kun tiesi että on tulossa mahti matka, kaukosuhteessa ajatuskin lentokentästä sai kyyneleet silmiin. Pahinta on vaan se lähteminen ja kun ei tiedä milloin toisen seuraavan kerran näkee.
Olin kuitenkin päättänyt muuttaa Irlantiin jo viime syksyllä, ajatus siitä tuntui vaan niin oikealta. Töitä tein koko kevään ja kesän ajan aina elokuuhun asti keräten säästöjä mun muuttamiseen. Vihdoin se päivä koitti, kun kannoin laukut lentokentälle menolippu kädessä. Mutta kaikella on omat puolensa, eikä lentokentällä ollut tälläkään kertaa mikään super-hyvä fiilis, kun kaikki rakkaat ystävät ja perhe jää taakse Suomeen. En ole ikinä ollut mikään ikävöivä ihminen, mutta etäisyys tekee tehtävänsä.
Jottei tästä tulisi niin masentava postaus, pakko sanoa että tänne muutto oli paras päätös pitkään aikaan! Olen viihtynyt älyttömän hyvin ja kaikki on tuntunut omalta. Töiden kanssa mulla on ollut kauheeta säätöä, mutta niistä sitten joskus. Joten kunhan nyt vielä saisin töitä asiat olisi huolettomampia.
....Ihanaa, kun vuosi vaihtuu! Oon jo kyllä ihan valmis jättämään tämän vuoden taakse. Kitoss. Saa nähdä mitä kaikkea uusi vuosi tuo tullessaan.
Hyvää uutta vuotta 2015!
xxx
