|
onnellinen minä ja uusi ihanuus sylissä, mun uus beibi ;-) |
Hellouu :-)
Eilinen oli ihan mahti päivä Monikan kanssa Suomenlinnassa. Oltiin puhuttu jo jonkun aikaa, että Suomenlinnassa täytyy käydä, ilmat ei ole oikeen aikasemmin antanu periks mutta nyt aurinko paistoi sopivasti että päästiin lähtemään sinne, wuppiduu!
...Sitä ennen oli kuitenkin pakko käydä tsekaamassa pikasesti mitä alennusmyynneissä oli tarjolla: löysin mun jo kauan kuolaaman laukun alennukseseta Mangosta, sehän sitten lähti ehdottomasti mukaan! It was meant to be.
....Kerronpa tähän väliin teille tarinan: Olipa kerran hyvin kuuma päivä, pahaa-aavistamattomat ja iloiset tytöt päättävät mennä heiluttelemaan meren raikkaisiin aaltoihin jalkojaan viilentyäkseen. Yht'äkkiä out of nowhere meri päättääkin riehua ja iso paha aalto imaisee toisen tytöistä mereen vihreän ja limaisen levä-liejun keskelle. Tyttö ehtii mennä muutaman kerran uppeluksiin ja nielaista muutaman reippaan kulauksen raikkaan makuista ötökkälitkua, jota kai Itämereksi kutsutaan. Sitten toinen tytöistä uhraa jalkansa lämpimään pieneen matolammikkoon saadakseen tukea ja tarttuu mereen joutunutta tyttöä kädestä ja vetää tämän turvaan.
Ei ollu kyllä tarkotus käydä pulahtamassa Itämeressä, mutta ainakaan ei ollu enää kuuma... Tuntuu et mul olis joku itiö-viljelmä nenäontelossa, ties mitä matosia siellä vedessä uiskenteli iloisesti, oksettavaa...
Vähän kuvamateriaalia kun olin just päässy ylös vedestä:
Ei muutakun vaatteet veks ja kalliolle kuivumaan, varmaan mielenkiintosen näköstä oli turisteille, kun hiippailen tuolla alusvaatteissa, puhumattakaan sitten meijän lähellä olevasta papparaisesta.... Onneks shortsit kuivu tosi nopeesti ja oli kuiva neulepaita laukussa. Tästäkin koitoksesta selvittiin säikähdyksellä ja nyt vaan naurattaa koko juttu! :-D
Sitten tähän päivään: myös aivan loistava päivä ja nytpä kerron, että miksi!!
En vielä ole viittinyt puhua mitään tästä, koska se oli niin epävarmaa, mutta olen hakenut Tjäreborgille matkaoppaaksi ja jokunen aika sitten tuli sähköpostia, että mut on valittu haastattelupäivään. Se päivä oli tänään ja se starttasi 9:30 infotilaisuudella Helsingissä.
Päivä koostui infotilaisuudesta, jossa kaikki kuulosti ihan liian hyvältä ollakseen totta, esiintymiiskokeesta, jossa piti selittää itsestään 1-3min ajan ja lopuksi kertoa englanniksi miksi haluaa matkaoppaaksi. Musta tuntuu, että tärisin vaan suomenkielisen osuuden ja enkuks homma suju paremmin.... Lopuksi vuorossa oli yleistietotesti, johon vastasin suomen nykyisen pääministerin olevan Tanja Karpela ja Suomen itsenäisyyspäiväksi 17.12.1923....... Kyllä nauratti jälkikäteen nää mun arvailut myös haastattelijoita kuin itseänikin.
Hakemuksia tonne oli tullut sellaset 540, joista otettiin tohon haastattelupäivään 120 (jaettu neljään päivään) ja kunakin päivänä valittiin n.20 joukosta yhdeksän yksilöhaastatteluihin, no, minä olin yksi näistä yhdeksästä meidän ryhmästä, joka pääsi yksilöhaastatteluun! Ihan mieletöntä!!! Yleensä mä olen sellainen etten kiinnitä erityistä huomiota enkä erotu joukosta kovin hyvin, näköjään ihme tapahtui ja itkuhan siinä pääsi, kun näin nimeni jatkoonpäässeiden joukossa!
Haastettelu oli tosi rento: "Mitäs sä teit Juhannuksena?"-tyyppisiä kysymyksiä ja haastattelijat oli ihan huippuja ja huumorintajuisia!
Neljänkymmenen joukosta valitaan koulutukseen 20-24 ihmistä, eli mahikset päästä sinne on 50/50! Nyt täytyy vielä jännittää viimeistään maanantaihin tietoa, pääsenkö mä oikeasti vihdoin maailmalle ja tekemään mitä rakastan: matkustella ja olla ihmisten lähellä! Ja vielä mahtavammaksi päivän teki nämä kahdeksan muuta hakijaan, ryhmäydyttiin heti ja jo hetken päästä lauleskeltiin jo jotain yhdessä ja naureskeltiin kaikelle ja mentiin siinä terdellekin hämmästelemään päivää, mahtavia ihania uusia ihmisiä!
Elämä on hei ihan mieletöntä!!