Näytetään tekstit, joissa on tunniste baareilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste baareilu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. marraskuuta 2013

Ireland & London 19.-31.10.

 
I'm back, even though I wouldn't want to!
 
Kotiin tulin kyllä jo viimeinen päivä lokakuuta, mutta olen odotellut kuvia Mintulta, en ole kyllä vieläkään saanut yhtään, joten nyt joudun käyttämään mun kännykän huonolaatusia ja ylivalottuneita kuvia... No, koittakaa kestää, parempia kuvia tulossa lisää jälkeenpäin! Mutta kerrottavaa löytyy ihan hirmusesti.
 
Sitten itse matkaan:
Lauantaina suomen lentokentällä meillä molemmilla oli tosi epätodellinen fiilis, ollaan oikeesti menossa Irlantiin! Me ollaan puhuttu Mintun kanssa yli puolitoista vuotta, että Irlantiin on päästävä, ja nyt se sitten oikeasti tapahtui! Mahtavinta on Mintun kanssa se, että kun jotain päätetään, mehän tehdään se. Matkaseurasta tiesin jo etukäteen, että tulee mahtava matka, Mintun kanssa kun aikasemminkin ollaan oltu reissussa ja tiedetään että tullaan hyvin toimeen.
 
 
Dubliniin päästyämme mentiin bussilla suoraan Heustonin juna-asemalle ja napattiin seuraava juna kohti Waterfordia, jossa meidän muutama tuttu asui. Kirjauduttiin sisään hotelliin ja levähdettiin vähän aikaa, laittauduttiin ja oltiin ihan innoissamme, kohta nähdään meidän kaverit joita ei olla nähty yli puoleentoista vuoteen. Hermoiltiin näitä jätkiä odotellessa ja pelättiin, että entäs jos ei olisikaan mitään juteltavaa ja olisi todella kiusaantunu fiilis ja et tunnistetaankohan me ne edes. Niiden taksin kurvatessa meidän hotellin pihaan tunnistittiin heti toisemme ja kaikilla oli iso hymy kasvoilla: ihan mahatavaa oli nähä uudestaan! Alunperin Birminghamissa tutustuttiin viiteen jätkään, nyt meitä pääs moikkaamaan tosin vaan kaksi niistä Mark ja Joe. Uutena tuttavana oli David, joka oli mukana matkassa.

Otettiin taksi Waterfordin keskustaan (joka oikeesti oliki vaa kymmenen minuutin kävelymatkan päässä) ja mentiin ensimmäiseen pubiin juomaan Bulmersit, eli irkku siiderit, haha. Bulmersia myydään kuulemma suomessakin joissain baareissa! Mut takasin asiaan: Pubeja siellä kyllä riitti, kadut täynnä vieri vieressä olevia pubeja ja nightclubeja, ainakin on varaa valita hahah.
Ensimmäisessä pubissa istuttiin tupakkahuoneessa, vaihdettiin kunnolla kuulumisia ja muisteltiin Englannin reissua ja kunhan vaan juteltiin, mahtavuutta. Toiseen pubiin mentiin juomaan shotit, no Bulmerssithan me sielläkin otettiin haha. Aikamme oltumme ja juotuamme mentiin viimeiseen paikkaan: The Foundry-nimiseen nightclubiin. Täytyy sanoa, että suomen yöelämä ei vedä todellakaan vertoja Irlantiin! Porukka oli ihan mahtavaa ja hullua ja meno loistava koko illan, aina oli ihmisiä tanssimassa ja dj soitti jopa toiveitakin ja muutenkin tosi hyvää musaa! Ilta oli siis kokonaisuudessaan kerrassaan loistava ja onnistunut.

 

Seuraavana aamuna herättiin kummatkin pieneen päänsärkyyn, that's it. Juotua tuli kuitenkin aika paljon, eli mitä ihmettä ei darraa! Sunnuntain suunnitelmissa oli shoppailut ja kaupungilla kiertely. Kauppoja löyty ja mikä tärkeintä: Primark, tai oikeastaan siellä se oli nimellä "Penneys". Ostettua tuli vähän yhtä sun toista, mm. musta toppaliivi, syysnilkkurit, paitoja, muutama koru jne... Niistä myöhemmin. Oltiin illan päätteeksi niin väsyneitä, että mentiin suosiolla ajoissa nukkumaan.

Maanantaina otettiin suunta jonnekin muualle, muttei vielä tiedetty yhtään, että minne. Katsottiin vuokrattavia kämppiä kiinteistövälitysfirman ikkunasta, kunnes meidän viereen köpötteli vanha papparainen. "Are you looking for an apartment? You can stay with me, I'm so lonely...." oltiin tosi hämmentyneitä, meitä nauratti ja samalla säälitti tää vanha papparainen. Päätettiin kuitenkin tällä kertaa kieltäytyä tarjouksesta, haha. Mies kuitenkin neuvoi meidät johonkin informaatio-pisteelle, jossa sitten otettiin joku lehti esiin ja katsottiin joku paikka Waterfordin ja Dublinin väliltä: hmm, Kilkenny. Seuraavaks me istuttiinkin sitten junassa menossa kohti Kilkennyä, haha.
 
Hassua miten joku paikka voi näyttää niin erilaiselta pimeässä, vesisateessa ja tuulessa, kun päivällä auringon paistaessa ja ihmisten kävellessä kaduilla. Löydettiin joku hostelli ja kirjauduttiin sisään, heitettiin reput laukkuun ja mentiin syömään alakerran pubiin. Tosi moni hostelli oli pubi, jonka yläkerrassa oli huoneita, no, toimii ja juotavaakin saa läheltä!
Kaikki yläpuolella olevat kuvat on otetti Kilkennyssä. Kilkenny on keskiaikainen kapunki, paljon muureja ja linnoja ja kaikennäköistä. Aivan mielettömän kaunis paikka! Niin idyllistä...
Kilkennyssä oltiin pari päivää, jonka jälkeen otettiin suunta kohti viimeistä etappia, eli Dublinia.

 
Dublinissa hämmentävintä oli, että se oli ihan samanlainen kuin Lontoo, mutta silti niin erilainen, ja välillä sitten maisemista tuli mieleen Amsterdam!
Meillä meni pitkään etsiä meidän etukäteen varaama hostelli, ensin meidän piti kävellä reput selässä Heustonin asemalta about kaksi kilometriä ydinkeskustaan päin ja sitten harhiltiin ees taas kartan kanssa ettimässä hostellia, kunnes se sitten löytyi. Jaettiin meidän hostellihuone kahdeksan muun henkilön kanssa, katseltiin sänkyjä ja huomattiin olevan ainoat tytöt koko huoneessa, hah. Yli puolet huoneesta oli espanjalaisia ja hostellissa töissä, sitten oli yksi japanilainen ja brazilialainen.
Espanjalaiset teki hostellissa muutamana iltana sangriaa, ai että en ole ikinä juonut niin hyvää sangriaa! ...onneksi sain reseptin itselleni ;)
Mua naurattaa ajatus siitä brazilialaisesta miehestä, nukuttiin sen kanssa molemmat yläsängyissä ja eka asia mitä näin kun aamulla heräsin ja käänsin päätä oli sen naama, joka tuijotti mua, hahaha. Kokoajan se katto mua ja Minttu sano et se on ihan rakastunu muhu. No, kerran kun olin aamulla syömässä aamupalaa ja Minttu oli nukkumassa, tää jätkä menee sanomaan Mintulle: "I think your friens is so beautiful!" Minttu puoliunessa vastaa: "Aa, that's nice." ja jatka unosiaan, hahah. Kun tuun takasin meijän huoneeseen Minttu kertoo mitä se on sanonu, alan nauramaa ja käytiin kaikki omiin peteihin päikkäreille. Yhtäkkiä se brassi jätkä taputtaa sen petiä "come over here", en kyllä tosiaan menny! Eikä se jättäny mua rauhaan, vaikka sanoin että poikaystävä löytyy. Irlannissa oleva yleinen parisuhdekäsitys: jos tyttö/poikaystävä ei oo lähettyvillä, sitä ei oo olemassa. Hahah.
Samana päivänä oltiin illalla kaikki keittiössä vähän datailemassa. Mun vieressä samassa pöydässä istuu meijän huoneessa oleva espanjalainen jätkä, brassi mun edessä ja Minttu sen vieressä. Brassi-poika sanoo espanjalaiselle jätkälle espanjaksi, että se rakastaa mua. Tietenkin mä ymmärrän sen kun oon lukenut espanjaa, sitkun siinä naureskelin niin sekin tajus sen että mä ymmärsin sen, se alko kikattelemaan kun joku pikkutyttö (ja kyseessä oli 27-vuotias partajeesus) ja tokasee "Well, I do!"
...Lauantaina Minttu oli lähteny kotimatkalle jo aikaisin aamulla. Kun ite lähdin hostellista lentokentälle menin taputtamaan brassi-pojun käsivartta ja sanoin "Good bye my brazilian lover!", sitten se pussas mua käteen ja ehdotti jos jäisin sen viereen vielä kolmeks päiväks, hahah brilliant.
 

 Lauantaina 26.10. lähdin tosiaan Irlannista pois, suuntana kuitenkin Lontoo! Bussissa menossa lentokentälle multa pääs muutama onnenkyynel, niin ihana viikko takana. Lupasin itelleni, että tänne mä palaan mahdollisimman pian...
Lentokoneessa sain maailman parhaan keksin, tai oikeastaan kaks, ja iha ilmaseks haha! Lontooseen saavuttua hyppäsin metroon kohti keskusta päin, tais mulla siinä metroakin odotellessa muutama onnenkyynel tulla... olenpas itkupilli. Vastassa mua odotti Tottenham Court Roadilla ystäväni Chrisu, joka muutti jokunen kuukausi sitten Lontooseen opiskelemaan arkkitehdiksi. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa! Käytiin syömässä ja mentiin sen kämpälle. Chrisun kanssa asui samassa, tosi pienessä, kämpässä puolalainen poitsukkeli nimeltä Alex, oli ihan super hyvä tyyppi!
Mä menin makoilemaan Chrisun sänkyyn, ihanin tunne ikinä on se, kun ei ole mihinkään kiire, ei tarvitse tehdä hetkeen mitään, nauttia olostaan ja vaan rentoutua. Illalla ostettiin kuitenkin läheisestä Tescosta muutamat ja mentiin käppäilemään Candem Towniin päin. Chrisu otti samalla kuvia koulutöitään varten, otettiin Alexin kanssa läpällä "parisuhde"-kuvia, se piteli hempeän vaaleanpunaista sateenvarjoa meidän yllä ja katotaan toisiimme silmiin ja hymyillään, me kaikki revettiin vaan nauramaan ku katottiin niitä kuvia, näytettiin kyllä ihan pariskunnalta hahaha!
Seuraavana päivänä mentiin kunnon aamupalalle ja totesin, että ne säilykepavut maistuu IHAN oluelta, yök! Päivä meni rennosti vaan hengaillessa ja kohokohtana oli akvaariokalakauppa:
 
mikä saatana ton silmiä vaivaa? :DDD Ton lisäks oli myös vielä isompi ja mulkosilmäisempi kala, mutta siitä en ehtiny nappaa kuvaa kun oli ihmisiä tiellä, hahaha päivän naurut saatiin kyllä. Mulkkesson-kalan kokonaishinta akvaarion kanssa olis ollu yli £600, joten en saanut vietyä sitä kotiin. Olis voinu tuoda sen kotiin vaan sen takia, että olisin voinu nauraa sille joka päivä! 
 

Chrisun ja Alexin luona olisin halunnut olla pidempäänkin, mutta talon säännöissä luki, että vieraat saa olla vain kaksi yötä putkeen, paskaa... Niinpä katoin itelleni hostellin ja lähdin illalla kipittelemään sitä kohti. Ainakin sijainti oli täydellinen: Hyde Parkin edessä ja metroaseman vieressä! Virkailijat tosin oli kun kyrpä otsassa, älyttömän epäkohteliaita, harvoin Englannissa tulee tollasia vastaan.
Päädyin kuuden hengen huoneeseen, jossa olin ainoa tyttö. Eka mua ahdisti, kun huoneessa oli vaanv kaks keski-ikästä limasta miestä, jotka alko kyselemään musta jotain että oonko yksin reissussa, yhhy... Onneks huoneeseen tuli sitten pari nuorempaa jätkää, toiselle niistä juttelin jo ekana iltana. Danny Manchesteristä, vähän kesti tottua sen aksenttiin, mutta kyllä siihen sitten tottui. Mahtava mies hänkin!
 
 
Tiistaina lähdin aamupalan jälkeen aikaisin käppäilemään onnesta soikeana Hyde Parkiin, ilma oli täydellinen: aurinko paistoi ja oli lämmin. Siinä kävellessä tuli itseasiassa ihan järkyttävä soija, ei suomessa mitään tollasia ilmoja ole enää tähän aikaan nii ei osannu varautua! Kävelin ympäriinsä, kunnes istahdin Oxford streetin Starbucksiin latailemaan kännykkää ja käyttämään vähän ilmasta WiFi:tä, hehe. Jossain vaiheessa tuli kaamea nälkä, joten kävin kaupassa nappaamassa ruokaa ja lähdin takaisin hostellille. Syötyöni kello ei ollut vielä mitään, niinpä nappasin hostellin vierestä bussin vaan jonnekin ja kävelin ja katselin. Alunperin mun tarkotus oli mennä Victoriaan, mutta päädyinkin sitten Westminister Abbeyn luokse josta kävelin Big Benille ja Buckinhamin palatsille yms yms, vaikka ne olis nähny kuinka monta kertaa aikasemmin, on ne silti niin hienoja!
 
Illalla palailin hostellille ja meidän huoneesta oli lähtenyt vihdoin vanha papparainen ja tilalle tullut italialainen tyttö, jossain vaiheessa alettiin vaan koko huone puhumaan toisimmelle ja meistä tuli heti pieni perhe, haha. Olin siis sittenkin päätynyt oikeaan huoneeseen, vaikka aluksi sitä epäilinkin.   


Keskiviikko aamu, ja viimeinen päivä Lontoossa, alkoi aika samalla lailla kun edellinenkin, kävelin ympäriinsä ja menin taas Starbucksiin istuskelemaan ja lueskelemaan kirjaa. Alexia näin nopsaa iltapäivällä ja käytiin syömässä, sitten sen pitikin mennä kouluun ja jäin yksin. Menin hostellin keittiöön tekemään itselleni tomaattikeittoa ja huoneessa oli kaksi muuta ihmistä: nuori jätkä ja vanha kiinalainen juoppo joka sai multa lempinimen Peruna, koska kun se sammu se näytti ihan ruttuselta perunalta...
Peruna lähti jossain vaiheessa pois ja vähän ajan päästä huoneeseen astuu toinen nuori jätkä. Jätkät alkaa jutella keskenään ja halusin liittyä keskusteluun, mä vaan otin mun laukun, istuin niiden viereen ja sanoin "I'm bored!" siitä se sitten lähti, alettiin jutella toisillemme ja toinen jätkistä oli nimeltään Ash ja kotosin Etelä-Afrikasta, toinen oli Tony Birminghamista, joka oli tullu Lontooseen tapaamaan sen poikaa. Ash ja Tony alko juomaan bisseä ja tarjos toki mullekin, sattumoisin inhoan bisseä, yhh... Jonkun ajan päästä oltiin menossa näiden kanssa kauppaan ostamaan juotavaa ja käytiin mun huoneen kautta, Danny oli huoneessa js siitä se sitten liittyi meidän seuraan. Käytiin kaikki ostamassa yhteinen vodkapullo lähikaupasta ja mentiin ruokailutiloihin juomaan, se oli meille kaikille viimeinen ilta Lontoossa, Ahs oli menossa takasin Etelä-Afrikkaan, Danny oli muuttamassa seuraavana päivänä muualle, Tony oli menossa takasin Birminghamiin ja mä takasin Suomeen. Niinpä päätettiin pitää kiva ja hauska meijän kaikkien vika ilta! Nää jätkät kerto omasta elämästään ja oli aivan mieletömtä kuunnella mitä kaikkea toinen on elämänsä aikana kokenut, toinen oli ollut narkkari ja toinen ollut rauhanturvaajana Afganistanissa.... huhhu mitä juttuja maailmalla kuuleekaan!
 
Yöllä mentiin istuskelemaan Dannyn ja Ashin kanssa pimeään ja suljettuun Hyde Parkiin, uus kokemus oli sekin haha! Juteltiin kaikkea lisää omista elämistämme ja todettiin kaikki olevan samaa mieltä tosi monesta asioista. Maailmalla vaan tapaa niin samanlaisia ihmisä, kuin mitä ite on, sama ajattelutapa ja haaveet. "When you see a little piece of this world, you definitely want to see the rest of it!" 
 

...Ilta jatkui hyvin randomisti, hegnailtiin meijän tyhjäsä hostellihuoneessa ringissä juttelemassa ja sitten jätkät halus hakea lisää juotavaa jostain, mentiin siis metsästämään keskiyöllä paikkaa, jossa myytäisiin alkoholia off-licencinä. "Seikkailumatkalle" alkoholia metsästämään lähti random italialainen mies meijä huoneesta, Danny, minä ja Tony joka tiesi minne pitää mennä. Ash ei päässy mukaan koska sillä ei ollu Oyester-cardissa rahaa. Mentiin bussilla jonnekin aivan hevon vittuun, jonka jälkeen käveltiin puol tuntia katuja pitkin, kunnes pieni kauppa vihdoin löytyi, hahah nää osti neljä bisseä jonka jälkeen matka jatku takasin hostelliin, tai niin mä ainakin luulin... hahah.
Tony johdatti meijät bussipysäkille, odotettiin bussia ja vihdoin ajattelin että kohta pääsee nukkumaan. Yhtäkkiä Tony lähtee bussista pois ja tottakai me muutkin mennään sen perässä, eihä meillä ollu mitään tietoa minne me oltiin menossa hahaha, ilmeisesti Tony oli päättäny mennä omia menojaan jonnekin ja me jäätiin sitten kolmistaan harhailemaan Lontoon keskustaan kahdelta aamuyöllä. Jostain syystä mua naurattaa koko "seikkailu", vettä tihutti, mua särki jalkoja, väsytti älyttömästi ja aamulla aikanen herätys, olin varmaan tosi mukavaa seuraa, hahah. Ja kokemushan se oli itsessään: en ole ikinä ennen nähnyt Lontoota täysin tyhjillää! Yleensä kaduilla tallaa tuhansia ihmisiä, nyt siellä oli vain yksi vaivainen poliisisetä kävelemässä. Mentiin varmaan kolme tai neljä kertaa väärään suuntaan oikeaa bussia etsiessä. Vihdoin kun löydettiin edes oikea bussipysäkki jouduttiin odottaan puoli tuntia bussin saapumista, onneks matkalla oli sentään mukavaa seuraa!
Huokaisin hallelujaa bussissa istuessani, taivaallista, kaikki oltiin märkiä ja haluttiin vaan nukkumaan, en edes meikkejä jaksanu pestä kun simahdin heti sänkyyn.
 
Aamulla mentiin sitten yhdessä aamupalalle ja Tonykin ilmaantui paikalle, me kaikki kuittailtiin sille siitä, mihin se oli menny yöks, hahah!
 
Aikalailla aamupalan jälkeen mun piti hyvästellä uudet tuttvuudet ja kiiruhtaa lentokentälle monta unohtumatonta kokemusta rikkaampana.
 
 
Tää matka ei olis ollut mitään ilman Minttua, Joeta, Markia, Davidia, Chrisua, Alexia, Ashia, Tonya ja Dannya, joten
Cheers mates!<3 xxx

maanantai 30. syyskuuta 2013

Maailmanvalloitus käy suklaata syöden

Iltoja! :-)
Taas vähän taukoa kirjottamisesta, tässä välissä olen ollut kipeänä (taas), tehnyt töitä, jnejne perus tylsää shittiä. Tänään kuitenkin varmistui ehkäpä koko loppuvuoden kohokohta: lentolippuset viikoksi Irlantiin ja viideksi päiväksi Lontooseen ovat nyt kädessäni, voiko fiilis enää paremmaksi tulla!!
Lokakuun lopussa on siis lähtö Mintun kanssa kohti maailmaa ja uutta paikkaa valloittamaan. Lontooseen on pakko päästä, se on ihan siinä Irlannin vieressä joten en millään malta olla käymättä siellä, niin kauan kuin sinne olen halunnut! Pala kerrallaan pääsen tutkailemaan vähän lisää tätä palloa missä eletään! ;)
 
lauantai-illan menoa // suklaata A:lta, haha romantikko! // Saidan kanssa panostus-poseeraus (pahoittelut saidalle näistä kuvista, oli pakko haha :D)
No mutta kuitenkin, viikonloppu meni taas juhliessa, oikestaan "pitkästä" aikaa, koska mulla oli antibioottikuuri 10 päivän ajan, haha. Ja ei jumalauta sentään, minä se jos joku olen kyllä sellainen sählääjä noiden bussien kanssa! Lauantaina A:lle mentäessä mun piti jäädä ison omenan kohdalla länsiväylää mentäessä, no tietenkin se pysäkki menee jotenkin mystisesti ohi ja painan heti oikean pysäkin jälkeen nappia toivoen ettei seuraava pysäkki olisi kaukana ...tietenkin bussi menee eteenpäin varmaan kolme kilsaa etten varmasti pääse kävellen takaisin... Onneksi oli pientä taskumattia mukana, joka autto vitutukseen ja joku mukava nainen neuvoi mut vielä oikeaan paikkaan, etten varmasti eksy. Kyllä täältä maapallon persreiästäkin löytyy muutama mukava ihminen!
 
...Ihmisistä puheenollen, asiakaspalvelun helmiä on vittumaiset asiakkaat. Sitä kuulee kaikenlaista hyvin mielenkiintoisilta (not) ihmisiltä... Parhaat naurut saa huutavilta ja raivoavilta hmisistä, miten ihmiset voikaan hermostua joistain niin pienistä asioista? Joskus eräs asiakas veti herneet nenään, koska kollega ei kuullut ensimmäisellä kerralla hänen haluavan kahvia. Mutta yleensä ihmiset valittaa hinnoista: "sillähän saisi koko pullon!" "kotona saa koko pannullisen tolla rahalla!", no jumalauta menkää himaa sit pulloinee ja pannuinee en mä niitä hintoja oo keksiny. Mutta kieltämättä välillä kyllä nolottaa sanoa pienen appelsiinimehun maksavan 4,20€...
...Kuitenkin tässäkin työssä (ja varsinkin tässä paikassa) on etunsakin. Saadaan aina ensimmäisten ihmisten joukossa maistaa uusimpia suklaita ja leivoksia, joita ei ole vielä edes kaupoissa! Tällä kertaa odotan Marianne-muffinin saapuvan kauppoihin, se pelasti mun lauantai-aamun, nam! Sen lisäksi odotan yhden uutukaisen suklaapatukan ilmaantumista kauppoihin, perkule se on hyvää. Ei kuitenkaan liikaa fazerin hehkutusta, mut oon vaan sellanen kermaperse et himoitsen kaikkea makeaa, ehkä olen sittenkin oikeassa paikassa töissä, haha.
 
No se siitä tällä kertaa, matkoja odotellessa, töitä tehdessä ja suklaata syödessä.
...Work hard and play even harder!

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Intiaanikesä

Alan jo palata elävien kirjoihin, tosin väsymys painaa päälle aika pahasti. Eilinen, ja kerrassaan mahtava, ilta takana. Oli aivan super hauskaa, en muista millon viimeks olisin nauranu noin paljon!
Illan suussa näin Monikan ja mentiin Espalle istuskelamaan ja odottamaan Sannan tuloa. Siinä naureskeltiin ja napsittiin kuvia, kunnes joku ulkomaalainen mies tulee puhumaan meille järkyttävän huonolla englannillaan... Jotain se ukkeli selitti, että mulla olis kauheita ongelmia mun "poikaystävän" kanssa ja "kihloissa olevan" Monikan sormuksessa oli jotain pahasti pielessä, hiton hämärää touhua.... Onneks se sitten jatkoi matkaansa ja saatiin taas olla rauhassa. Sannan tultua lähdettiin pikkuhiljaa kävelemään Motellettiin päin, jossa ilmeisesti oli avajaisilta, pitihän se mennä kurkkaamaan. Ensin siellä ei ollu oikeen ketään mutta sitten se paikka vaan räjähti ja porukka jonotti jopa puolkin tuntia et pääsis sisään!
Tuttuja tuli vaikka kuinka paljon vastaan, oliki kiva vaihtaa joidenkin kanssa kuulumisia näin vuoden tai kahden takaa.

Espalta vähän kuvaa :-D

Motellettiin tuli myöhemmin myös pari entistä työkaveria Aries ja Virgo (+heidän veli ja kaveri). Sanna ja Monika lähti kotiin jo suhteellisen aikaisin, joten jäin juhlimaan Arieksen ja Virgon kanssa, kieli vaihtui siis englantiin, koska suomi ei oikee kuulunu heijä vahvuuksiin. Nää jätkät oli ihan hulluja juhlijoita!! Siinä oli sellasia holi-sieniä ja nää tanssi ihan hullun hyvin ja paljon, voi terve, aivan päätöntä seuraa! Tällä porukalla menen kyllä vielä todellakin uudestaan juhlimaan!! :D Siirryttiin loppuillasta Tivoliin, järkytyin koska sisään maksoi KAKSKYT EUROA, anteeks mitä?!! Mutta onneksi ihana Virgo maksoi mut sisään, narikka olikin sitten erikseen kolme euroa, aivan järkyttäviä nää hinnat ku ei voi narikkakaan sisältyä toho hintaan...!
No mutta kuitenkin, siinä olin jo vähä enemmä ku pienissä ja sitten mennää baaritiskille, nää tilaa viis jotain oudon näköstä shottia, sellasta sinistä litkua.. Humpsautetaa ne shotit lärviin ja ei helkutti kun poltti kurkkua!!! Kaikki yskittiin ja lyötiin pöytää kun oli niin väkevää, kysyin siinä sitten jälkeenpäin että mitä ihmettä se oli: "Absinttia" oh no! Kyllä se sitten tekikin tehtävänsä.. Tanssittiin varmaan kolmensadan hikisen ihmisen keskellä itekin hiestä märkänä, oli tajuttoman kuuma eikä ulos päässyt... Sitten tuli pilkku ja ihana Janna pelasti mun iltani päästessäni sinne yöksi<3 Krista soitti mulle siinä joskus viiden aikaan aamuyöstä ja mä vaan nauroin koko puhelun ajan kippurassa ja vedet silmissä ja vielä sen jälkeenkin, naurattaa vieläkin vaikken edes muista koko puhelua hahah!

Tässä kuitenkin vielä pari kuva eilisestä:
Inkkari oli nähtävästi mun illan asun teemana, ei oo tällä kertaa kuvaa koko asusta mutta näillä mennään. :)
 
 
Huomenna otan suunnaksi heti aamusta Nummelan, täältä tullaan Kristaseni<3
Mutta nyt mä taidan mennä nukkumaan, oon kuoleman väsyny...
Raato kuittaa, hyvää yötä :)!


tiistai 19. helmikuuta 2013

Army-takki ja kuulumisia

Tilasin äsken Nellyltä tämännäköisen takin alennuksesta:
odotan sen saapumista lähipäivinä ihan hulluna, koska haluaisin sen päälle jo perjantaina !

Viikonloppu meni hyvinkin baari-painotteisesti Nummelassa... En oo ikinä juonu kahta päivää putkeen, no, nyt sekin on sitten koettu. Perjantaina meni alkoholia ihan kiitettävästi ja lauantai-iltana, kun aloin pikkuhiljaa toipumaan edellisestä illasta, huomasin olevani lasi kädessä Kristan kämpässä alottelemassa muiden tytsyjen kanssa.... hups!
Sunnuntaina mun piti alunperin lähteä, mutta jäinkin vielä yhdeksi yöksi, koska ei jaksanu enää illalla lähteä seikkailemaan busseilla.
Maanantaina heräsin jo 7:10 ja kipittelin kahdeksaksi bussiin, helsingissä piti olla jo puoli kymmeneltä, koska mulla oli Café Carusellissa se koevuoro. Päivä meni tosi hyvin - opin kassat ja kaikki perusjutut tosi nopeasti ja sitten päivän päätyttyä kahdelta, kirjotettiin sopparit pomon kanssa!!
Oon ihan super happy, ihanaa kun mulla on kerrankin kunnollinen työpaikka!!<3
Tämä päivä meni bride-to-be Tuulin kanssa pyöriessä Myyrmannissa, Anttilasta löytyki musta laukku kahdella kympillä ja H&M:stä musta-valkoraidallinen toppi ja pieni musta laukku, jossa oli pari niittiä.


...yläpuolella pari kuvaa (myöskin banneri hihi), mitä napattiin Kristuksen kanssa sunnuntaina. (Ja ei, en ole alasti. Avonainen selkä ja olkapäät ei tee musta alastonta, kitoos!
Kritiikkiä oon saanu kuulla jo tarpeeksi ylemmästä kuvasta, tykkään ite siitä kuvasta, vähän taiteellisuutta kehiin folks!)

Huomenna nään paria kamua jossain päin Vantaata, en oikeen tiiä vielä tarkelleen, että missä haha.
Perjantaina nään yhtä kaveria, jota en oo nähny varmaan puoleentoista vuoteen huhhuh!
Siitä sitten matka jatkuu Kristalle, jonka tuparit onkin lauantaina jauh. :)

Palaillaan matoset!

PS.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Party hardy

        

....vielä Amsterdamin huumasta eiliseen ja tähän päivään:
Eilen oli kamun synttärit Klaukkalassa, menin sinne jo neljän aikaan päivällä ja juotii boolia, pelattiin juomapelejä, naurettiin ja juotiin vähän lisää boolia... Illemmalla käytiin sitten porukalla saunassa ja heittämässä kuperkeikkoja lumihangessa, jonka jälkeen juostiin kiljuen takaisin saunaan!
Illemmalla suuntana oli Amarillo ja makoisat ruoka-annokset. Kymmenen hengen pöytään saapuessamme eteemme tuotiin kaksi pientä korillista nachoja ja salsaa, ne katos oikeesti ihan sekunneissa, kaikilla oli niin hirvittävä nälkä ja ruoka vasta tilaus-vaiheessa.
Joskus kuitenkin annosten saapuessa kaikkien ilmeet kirkastu, ahhh, itse en ole ikinä aikasemmin syönyt kunnon ruoka-annoksia Amarillossa, mutta kerta se oli ensimmäinenkin. Tilasin Chicken Burgerin ja kyllähän maistui. Ruuan jälkeen kipiteltiin masut täynnä WIlliam K. oluthuoneeseen kattomaan jotain erittäin outoa live-esitystä ja sieltä muut jatkoi Circukseen, mä tylsänä lähdin kotiinpäin oman peiton alle.
 
Tänään iltapäivästä näin yhtä kaveria ja käytii kahvilla Myyrmannissa, olipa ihana nähdä pitkästä aikaa! Naureskeltiin vaa toisillemme ku oltii nii vammasia, haha, kassajonossa onnistuin saamaan vedet mun päälle ja nenäonteloon ja pöydässä mun kahvit meinas pärskähtää ulos ku nauratti niin paljon! Kaiken ei tarvitse olla aina niin vakavaa, tosikot eivät ole mukavaa seuraa. :(


 
Hypätäkseni vähän tulevaan viikkoon, suuntanani on taas jälleen kerran, mikäpäs muukaan, kuin Nummela! Keskiviikkona olisi tarkoitus mennä taas sikailemaan Kristan kotiin ja siellä oleskelenkin sitten sunnuntaihin asti, ellei suunnitelmiin tule muutoksia. :)
Ystävänpäivä parhaimman ystävän kanssa, niinhän sen pitäisikin mennä<3
No, veikkaanpa vähän, että löydetään itsemme perjantaina Nummelan baarista, hups hups ;)

Kaiken tän ruuasta puhumisen jälkeen (kuvat eilisestä illasta tulevat sittenkun niitä saan!)
tuli kammottava nälkä, joten menenkin syömään
se on moro !