Mekko päälle ja menoks

Helloo again!

Mahtava viikonloppu takanapäin ja uusi työviikko edessä. Nyt kyllä jaksaa töissä käydä, kun on vähän irrotellut parhaan kamusen seurassa! ...Kuulin perjantaina ikäviä uutisia töistä ja työkaveristani, jotka latisti omaakin fiilistä aika lailla, mutta uskon ja tiedän, että kaikki tulee menemään hyvin ja asiat järjestyvät!

Lauantaina oli Jaanan valmistujaiset, jonne mentiin Kristan kanssa. Meno jatkui tietty Nummelan Antonioom, jossa oli mahdollisuus voittaa matka Bulgariaan viikoks, no ei voitettu... Sunnuntaina Kristan mennessä duuniin olin aivam kuollut, en darran takia, mutta väsytti ihan saatanasti. Niinpä taisin nukkua koko päivän....

Tänään aamupäivästä rynnättiin Kristan ja Jaanan kanssa myltsille ottamaan aurinkoa ensimmäisten joukossa, ai että tätä oli odotettu! Vesi oli kyllä vielä ihan liian kylmää että mä olisin sinne menny, mutta aurinko tuntui iholla niin hyvältä...nyt ei niinkään, koska mulla tais sittenkin palaa olkapäät haha..

Kristan mennessä duuniin otin masentuneena bussin kohti kotia ja täällä sitä taas ollaan, sängyllä makoilemassa ja tabi kädessä.

Huomenna pitäis kyllä olla tosi mielenkiitonen päivä duunissa, meillä tulee iltapäivästä jonkunnäkönen kuvausryhmä kuvaamaan jotakin meidän kahvilaan Anne Kukkohovin kera! En enää muista mikä kyseinen kuvaustuokio oli, mutta huomenna sekin nähdään.

Jaanan valmistujaiset, tytsyt kuvassa! :)

Ollaan soitettu Kristan kanssa Kaney Westin Gold Diggeriä ihan non-stoppima, hahaha, miks tää mahtibiisi on jääny ihan unholaan??

No nyt laitan gold diggerit soimaan ja menen nukkumaan,

Palaillaan!

Kesä tulee, kiirettä pitää ja lähtö lähestyy

Aamuvuoro, iltavuoro, aamuvuoro, iltavuoro....oma huone, netflix, sänky ja nukkuminen.

Näistä mun viikot kutakuinkin koostuu. Tällä hetkellä vietän vapaata viikonloppua Nummelassa Kristan luona, ihanaa olla täällä pitkästä aikaa!

Viime kuussa musta tuli Helsinkiläinen, kun mun perhe muutti Malminkartanoon ja nyt mullakin on sitten oma huone. Outoa. Samoihin aikoihin D oli Suomessa käymässä viisi ihanaa päivää, itkuhan siinä tuli kun sen piti lähteä takaisin kotiin...

Aika menee ihan älyttömän nopeasti, ihan kohta on jo Kesäkuu! Tiedän, että kesä tulee menemään ihan älyttömän nopeasti, mulla kuitenkin on juoksevia asioita hoidettavana ja ihmisiä nähtävänä vaikka kuinka ja kaikkialla pitäis käydä, ennenkun lähden Elokuussa Irlantiin. Ja kyllä, nyt se on siis 110% varmaa, menolippu ostettu. Hienoa sanoa, että mä oikeasti nyt lähden sinne! Moni tätä on epäillyt ja kysynyt, olenko tosissani, mutta kyllä olen ja tässä todiste. Joten kaikki jotka ei ole uskonut, että oikeasti lähden voi katsella taivaalle, kun mun kone lähtee Elokuussa kohti Irlantia, menolippu kädessä ja neljäkymmentä kiloa tavaraa mukana, haha.

Tiedän, että mulla tulee kauhea ikävä ihania ystäviäni ja varsinkin Kristaa.. Ystävät on ollu mulle aina ihan älyttömän tärkeitä ja suuri osa mun elämää. Tiedän kuitenkin ettei kukaan tärkeä ihminen tule katoamaan mun elämästä vaikka täältä pois muutankin. Ystävät pysyy aina lähellä vaikka itse olisinkin kaukana. Puhelimet toimii aina ja niin myös skypet ja kaikki. Eikä tää mun blogikaan tule olemaan näin kuollut, sillon alan päivittelemään tätä ihan aktiivisesti ja saan myös hyvän kameran käyttööni, jee!

Mutta nyt pitää elää hetkessä! ...

...siispä menen syömään Kristan ja Jessen jääkaapin tyhjäksi, hirmunen nälkä!

Kiitos ja näkemiin.

You better work bitch

Hello!

 

Oon ollu koneella viimeks reippaasti yli kuukaus sitten, oikestaan viimeks sillon kun kirjottelin edellistä postausta. Nyt teen tällaisen pikapostauksen kuluneesta kuukaudesta, koska kohta pitää mennä taas nukkumaan, haha!

 

Tosiaan, edellisessä postauksessa kerroin ehkäpä saavani töitä yhdestä kahvilasta ja sain sitten sen paikan ja tällä hetkellä häärin siis Bon Temps cafén vakkarina Saidan kanssa, ihan mahtavaa! Joten oon tehny viimesen kuukauden aikana tehny joka viikko about 50h töitä ja enemmänkin, sen verran voin kertoo ettei kaks duunia ole mitään herkkua... 15h päivät on aika uuvuttavia ja siinähän ne päivät kuluukin, duunia tehdessä. Mut hassua että viel vähän aikaa sitten olin tilanteessa, jossa mulla ei ollu töitä ollenkaan, nyt mulla olis enemmän tunteja tarjolla kun mitä ehdin tekemään. Säästöjä siis kertyy ja enää 4 kuukautta ja 28 päivää niin oon Irlannissa, pysyvästi, ihan hullua! 

 

...mun hullulla työvauhdilla on ollut kyllä ikäviä seurauksiakin... Joskus pienempänä sain migreenikohtauksen ja sitä sitten tutkittiin että mitäs.. En muista yhtään mitä lekuri sillon sanoi (olin ehkä 6-vuotias) ainut asia minkä muistan, olin että pitää syödä vahvempia särkylääkkeitä, jaahas.

Tällä hetkellä mun päivät starttaa klo.5:05 kun herätyskello soi ja töihin kahvilaan klo. 6:30, kahdelta päästessäni säntään toiseen työpaikkaani kolmeksi ja sieltä pääsen lähtemään klo.21:00, eli olen kotona about 22:00 ja seuraavana päivänä herätyskello soi 5:05... pakostikin sitä univelkaa kertyy ja päivä päivältä oon väsyneempi.. Onneks tällasia päiviä on vaan kaks viikossa, mutta kyllä sekin tuntuu! Ruokailu unohtuu, koska mulla ei yksinkertasesti oo rahaa ostaa eväitä mukaan mun toiseen duunipaikkaan, eli 13:00 jälkeen en pysty yleensä syömään mitään ennenkun oon kotona... terveellistä joo. No kuitenkin tää jatkuva rutiini on laukassu mulle migreenin, tai oikeastaan ainahan mulla särkee päätä, mutta Kristalla ollessani vapaa viikonloppunani makasin yhden kokonaisen päivän peiton alla jäätävässä migreenissä... Sen jälkeen mulla oli viikon putkeen laatta lentämässä missä välissä vaan ja päätä särki niin perkeleesti, väsytti ja nukuin kokoajan ja kuumekin nousi! Viime viikon tiistaina kävin sitten neurologin vastaanotolla ja sain migreenilääkkeitä mukaani. Kahta duunia en siis todellakaan voi jatkaa jos haluun pysyä terveenä! Kahvilassa viihdyn ihan älyttömän hyvin ja mulla on aivan varmasti maailman ihanin pomo! Koko kahvila on niin ihana, saan vastuuta ja olla just sellanen kun oon, kuunnella hyvää musiikkia ja hääriä kahvikoneen ääressä ja olla ihanien ihmisten äärellä. Täydellistä! Harvemmin tulee sellanen työpaikka vastaan, josta ei edes malttaisi lähteä työpäivän päätyttyä, mieluusti jäisin sinnekin hengailemaan haha.

 



Mulla on joka päivä superhyvä fiilis kun lähden töistä, vaikkapa vaan sekin, että onnistuin säätämään kahvikoneen myllyn täydellisesti saa mut hyvälle tuulelle ja tiedän myyväni oikeasti hyvää kahvia asiakkaille. Harvassa paikassa myös panostetaan oikeasti hyviin kahveihin ja teehen, ja no oikeastaan kaikkeen! Mutta Bon Temps ei olekaan mikä tahansa kahvila, kuten ollaan moneen kertaan todettu! ;)

 

Muutakin ihanaa sisältyy seuraavaan tulevaan kuukauteen:

muutetaan mun perheen kanssa uuteen kotiin Malminkartanoon. rivitaloon, ja saan ihan oman huoneen! Ne jotka ei tiedä, en ole ikinä elämässäni muuttanut enkä ole ikinä elämässäni omistanut omaa huonetta, no nyt ne kaksi tapahtuu samaan aikaan. Kaiken kukkuraksi ihana mieheni tulee käymään suomessa!! Viisi kokonaista päivää saan viettää D:n kanssa Helsingissä ihan kahdestaan, sitä odotellessa! <3

 

...Hups ei tästä nyt tullutkaan mikään pikapostaus, hahaha. No mutta nyt pitääkin jo mennä pikkuhiljaa nukkumaan, aamulla taas ahkerana töihin.

Hyviä öitä ja palaillaan! :) xx

Ireland sweet Ireland

Helloo!

Nykyään mun postaukset alkaa aina: "en olekaan kirjotellut tänne pitkään aikaan hups hups", no nytkään ei tule poikkeusta, koska en ole taaskaan kirjotellut tänne pitkään aikaan hahah! Harvemmin olen enää koneella, tai jaksa edes avata sitä, saatika sitten että mulla olisi kuvia laittaa tänne tai juttuja kerrottavaksi. No nyt tulee kunnon tektsi- ja kuvapläjäys!

 

Tässä välissä on ehtiny tapahtua tosi paljon kaikkea, tai ainakin sellasia isoja juttuja.

En nyt koko stooria halua tänne kirjottaa, koska se menee liian henkilökohtaseksi, mutta lyhyesti sanottuna kaksi viikkoa sitten torstaina tuli kriisi ja lauantaina löysin itseni koneesta matkalla Irlantiin!

 

Pari viikkoa sitten lauantaina mun olis pitäny olla pitämässä hauskaa mekko päällä Kian synttäreillä, mutta sen sijaan venasin yksin Frankfurtin lentokentällä helkkarin väsyneenä, jouduin odottamaan lentokentällä 19 tuntia jatkolentoa Dubliniin... Voin sanoa, ettei aika ole ikinä mennyt niin hitaasti! Sunnuntai-iltana odotus kuitenkin palkittiin ja loppu hyvin, kaikki hyvin! Voin nyt virallisesti sanoa, että seurustelen. So say hello to mr. "D"



Frankfurtissa kello neljältä yöllä // lähdössä illanviettoon // näytän hamsterilta // ei kommentoitavaa..

Kaiken kaikkiaan koko viikko oli aivan ihana! Ekana iltana saatiin spontaani idea mennä käymään rannalla pimeän aikaan, haha, mut oli tosi romanttista kuunnella aaltoja ja katsella tähtiä taivaalla. Ainut miinus oli vaan, että tuuli aivan perkuleesti eikä siellä pystyny olemaan viittä minuuttia kauempaa! Viikkoon sisältyi muun muassa: kiinalaista ruokaa, autolla ajelua ympäriinsä, +8'C säästä nauttiminen, kangaskengillä kävelyä, vähän shoppailua, naurua, D:n vanhempien tapaaminen, Bulmersin hörppimistä, elämäni parhaan kaakaon juomista ja hulluttelua.
Kaikkein vaikeinta oli lähteminen takaisin Suomeen, kun ei tarkalleen tiedä, milloin näkee seuraavan kerran.. Matkalla lentokentälle me molemmat toivottiin, että mun lento olisi peruttu huonon sään takia tai että mun passi olis hukkunut tai jotain. Niin ei kuitenkaan käynyt ja täällä ollaan, vittu.

 

Saidan ja mun meloni-drinkki! // Nakkien kuolema // My Valentine for the Valentine's day - suklaakakku!


Suomeen tultuani on kuitenkin tapahtunut kaikkea lisää: olen vihdoin töissä käyvä ihminen! Olen henkilökohtaisena avustajana/assarina yhdelle invalidina olevalle miehelle. Kaksi viikkoa olen nyt siellä ollut ja fiilis on veri nais. Puolitan tosin työtunnit yhden toisen avustajan kanssa, eli töitä ei ole ihan niin paljon, kuin tarvitsisin tai haluaisin. Asia toivon mukaan korjaantuu: tiistaina menen käymään yhdessä kahvilassa, ehkä kirjoittamassa työsopparin! Eli siis kahvien tekemisestä ei tarvitsisi luopua kokonaan ja saisin jatkossakin väsäillä erikoiskahveja ja mikä parasta, pääsisin itse vaikuttamaan kahveihin ja ehdottelemaan omia ideoita!

Elämä näyttää erittäin hyvältä tällä hetkellä ja pääsen vihdoin toteuttamaan suunnitelmaani: töitä hulluna, elokuussa sanon hyvästit Suomelle ja muutan omaan kämppään ihanan poikaystäväni kanssa!

 

Nyt rupean katsomaan rästiin jääneitä Salkkareita ja mussuttamaan itse tekemääni suklaa-juustokakkua ystävänpäivän kunniaksi!

Palaillaan xx

Yksitoista asiaa

Hups, taas vähä aikaa vierähtäny blogin kirjoittamisesta.

Lyhyesti kerrottuna viime viikoista: Joulu meni oikein kivasti perheen kanssa, jonka jälkeen lähdin viikoksi Kristan nurkkiin majailemaan.

Uusivuosi ei lähteny käytiin ihan parhaimmiten, vuodenvaihde meni vähän ohi ja onnistuin jotenkin järkyttävästi paskomaan mun nilkat 12,5cm korkkareilla, vieläkin särkee! Tässä on ollut sen jälkeen sitten taukoa juomisesta, ei vaan millään pysty! Ensi viikolla on kuitenkin Kian synttärit, joten siihen asti en juo enkä ole juonut tippaakaan, että silloin pystyy vähän ottamaan. Jotain rajaa kuitenkin.

Muuten olen nähnyt tosi paljon kavereita ja tehny kaikkea pientä kivaa, mutta sitten olen vaan lörväillyt kotona ja etsinyt niitä vitun töitä tuolta vitun mol:ista. En ymmärrä miten on nii stnan vaikeaa löytää joku duunipaikka!! No, täytyy vain luottaa että sellainen tulis vielä kohilleen!
 

 

...kuitenkin, sain Jannalta haasteen tossa vähän aikaa sitten:

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.

6. Ei takaisin haastamista.

 

11 asiaa itsestäni:

 

1. En ole ikinä elämässäni muuttanut

 

2. Meillä oli kotona yksi kala kuuden vuoden ajan ja sen nimi oli Kannibaalikala, koska se söi kaikki muut kalat akvaariosta. Hahah

 

3. Inhoan sipulia yli kaiken!

 

4. En pysty nukkumaan ilman korvatulppia

 

5. Olen tiennyt jo monta vuotta millaiset kihla- ja vihkisormukset haluan tulevaisuudessa 

 

6. En ole ikinä käynyt kuntosalilla

 

7. Kotona ollessani en ikinä sano sanaakaan, kavereiden kanssa tilanne on päinvastainen

 

8. Olen huulipuna-hamstraaja!

 

9. Kiharran hiukseni melkeinpä aina

 

10. Olen kaukosuhteessa

 

11. En ikinä lue uutisia, koska ei kiinnosta

 

Jannalta saadut kysymykset:

1. Opiskeletko vai oletko töissä? mitä tai missä? - En opiskele mitään enkä käy töissä... töitä kuitenkin kovasti etsiessä!

2. Miksi bloggaaminen? - Jotenkin terapeuttista kirjottaa ajatuksiaan ylös, ennen tein sen päiväkirjaan, mutta nopeammin se käy täällä :)

3. Mikä on suurin haaveesi? - Muuttaa pois Suomesta!

4. Mitä pelkäät eniten? - Nukkeja, sokeritoukkia ja amppareita... :(

5. Pakkomielteesi? - pesen aina käsiä tosi paljon: ulkoa sisälle tultaessa, ruokaa laittaessa, koneella ollessani, jos jotain ihan mitä vaan osuu mun käteen niin pesen aina kädet, haha. Ja sormuksien, korujen ja kellojen katsominen näyteikkunasta. Haaveilla saa! ;)
6. Lempi ruokasi? - Varmaankin kiinalainen, omnomm!

7. Mitä suunnitelmia sinulla on 2014 vuodelle? - "unelmista totta" eli muutto Irlantiin! Yliopiston pääsykokeisiin lukeminen ja töiden tekeminen. Syksyllä ehkä jonnekin lämpimään lomamatkalle, jouluna Suomeen ja talvemmalla matka Barbadokselle parhaassa seurassa! :)

8. Mikä oli kohokohtasi 2013 vuonna? - Haha okei karu kuulosta, mutta kaikki alkoi muuttua paremmaks kun erosin helmikuussa 2013, sain viettää tosi paljon aikaa Krista murun kanssa, Amsterdamin matka Monikan kanssa, Ruisrock, Kreetan matka, Irlannin ja Lontoon matka, oijoi loisto vuosi takana! <3

9. Mikä on paras piirteesi sinussa? - Olen kuulemma sympaattinen ja aina iloinen, haha :)

10. Mistä olet kotoisin? - Vantaa, Vantaa... Aina olen täällä asunut ja täältä olen kotoisin

11. Mitkä on hyvät ja huonot piirteet sinussa? - Huonot piirteet: en oikein ikinä osaa sanoa ei, esim. jos puhelinmyyjä soittaa en ikinä kehtaa sanoa suoraan "ei kiitos" vaan todella vaivaantuneesti kiertelen asian... Sitten oon tosi laiska ja sotkunen ihminen, hups.
Hyvät piirteet: Pyrin katsomaan asioiden positiivisia puolia.

En nyt tällä kertaa haasta ketään, haha, enkä kyllä edes tunnekaan ketään kelle voisi haasteen heittää.

Tulipa tylsä postaus, kun ei ole mitään sopivia kuvia.. :( No mutta nyt menen popsimaan minttu-suklaa jätskiä ja katsomaan jonkun elokuvan, tästä on muodostunut mulle jo ihan arkipäivää, haha. Kaipa se on vaan yritettävä nauttia tästä vielä, kun voin! Palaillaan :-)

Yhden aikakauden loppu

Morjensson! :-)

 

Eilen klo.18:30 päättyi mun lyhyt, mutta raskas työviikko ja nyt se on ohi! Joulukuu ja varsinkin viimeset kaks viikkoa on mennyt yhdessä hujauksessa! Äsken oli sunnuntai ja voivottelin tulevaa viikkoa ja nyt se onkin jo takanapäin. Mulla oli siis tosiaan koko tää viikko töitä Fazerilla ja joka päivä olin siellä 8-9,5 tuntia, eli HUH! Olen siis elänyt Fazer-kuplassa. Enää en sinne tosin enää mene, joten eilen oli myös viimeinen vuoro ikinä tuolla, ja yksi ihana vakioasiakkaamme antoi mulle ihanan joulukortin, että piristi päivää todella paljon ja oli ihanaa kerrankin saada kiitosta tehdystä työstä! Tiedän, että mulla tulee ikävä Fazerille, niin käy aina kun en ole siellä töissä. Viha-rakkaus suhde. Varmaan aika monella on tämä sama ilmiö oman työnsä kohdalla. Mutta kiitos Fazer! xx

 

Ihanaa tällä hetkellä vaan olla ajattelematta mitään. Alun perin en suunnitellut tekeväni tänä viikonloppuna yhtään mitään, mutta tänään kävin kuitenkin pyörähtämässä Myyrmannissa ja huomenna näen Minttua viinipullon äärellä, ihanaa rentoutua kunnolla, eikä tarvitse stressailla mistään, kuten aikaisista herätyksistä, kipeistä jaloista tai palovammoista!

 

Jouluostoksilla äidin kanssa Jumbossa // Stockmannin ihana koti-osasto, taivas // Töihin lähdössä // Töiden jälkeen puolikuolleena 

Maanantaina on luvassa vielä viimeiset joululahja-ostokset ja tiistaina perheen kanssa perinteiseen joulunviettoon Riihimäelle isovanhemmille. Jotenkin ei vaan oikeen tunnu joululta, ehkä se on se lumi joka puuttuu... Mutta olen erittäin tyytyväinen jos koko talvi olisi yhtä lämmin, en valita ollenkaan! Joulun jälkeen menen taas rakkaan Kristani luokse majailemaan, sitä on kaivattu!

 

....En keksi mitään hyvää lopetusta tähän, joten palaillaan ja hyvää joulua!! :-) xx

Ylioppineen juhlat

Tällä hetkellä istun väsyneenä Kristan kämpässä tietokoneen äärellä, musat päällä. Tänne saavuin keskiviikkona mun viisituntisen vuoron jälkeen. Takaisin Fazerilla, tosin vain muutamaksi viikoksi. Muutamaksi rankaks viikoks... Mutta eipä ole valittamista, koska ainakin on paljon töitä ja sitten onkin joulu!

Oon ollu koko viikon ihan mielettömän väsynyt kokoajan, unirytmi aivan päin persettä. Ehkä se tästä. Eilen kuitenkin oli Jasun ylppärijuhlat, jonne mentiin Kristan ja Jessen kanssa. Ihanaa kun sai kerrankin laittaa mekon päälle ja laittautua! Juhlien jälkeen mentiin Kristalle vähän jatkamaan alotteluja ja illalla Antoonio kutsui meitä. Eikä vain meitä, nimittäin kahdentoista jälkeen jonoa oli ties vaikka kuinka paljon. Antonio ja torstain juoma-tarjoukset... oi voi. Ilta oli osittain hieman hämärä: törmättiin meidän kebab-kuskiin baarissa, joka tarjos drinkit haha, ja pilkun jälkeen tuli erittäin extemporee reissu Lohjalle, kun heitettiin sinne joitain tyyppejä. Meinasin nukahtaa autoon tulomatkalla takaisin Nummelaan ja kun vihdoin päästiin Kristalle, simahdin heti.

Rakastan tota mun mekkoa, ostin sen about puoltoista viikkoa sitten Itiksen New Yorkerista, ja kun sitä kokeilin en millään voinut jättää sitä kauppaan! Pakkohan se siis oli mukaan napata, haha. Aluksi ei pitänyt ostaa mitään, säästölinjalla kun ollaan, mutta kaikkialla on vaan niin ihania juttuja, haha.

Siinä onkin tän syksyn kaunein ylioppilas Jason! Jee jee hyvin tehty mussu, nyt oot yks meistä ylioppineista! ;) xx